Korkeakoulun itsearviointi
Kohde
Kuvataidekasvatusalan koulutuksen, tutkimuksen ja taiteen työelämärelevanssin (työelämälähtöisyys ja työelämäläheisyys) vahvistaminen hanketoiminnan avulla. Kuvataidekasvatusala sisältää sekä koulujen ja oppilaitosten kuvataideopetuksen että soveltavan taiteen kentän.
Tavoitteet
- Kuvataidekasvatusalan koulutuksen työelämärelevanssin (työelämälähtöisyys ja työelämäläheisyys) vahvistaminen tutkimus-, taide- ja kehittämishanketoiminnan tuella.
- Koulujen ja oppilaitoksien kuvataideopetuksen sekä soveltavan ja osallistavan nykytaiteen välisen vuorovaikutuksen ja synergian vahvistaminen.
- Projektipedagogiikkaan ja projektiopintoihin perustuvan koulutusmallin kehittäminen osaksi tutkintoja.
- Taide- ja tutkimusopintojen uudistaminen ja kehittäminen vastaamaan kehittämishankkeissa ja -projekteissa tarvittavia yhteisöllisiä ja osallistavia taitoja.
- Tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen kansainvälistäminen sekä vertaispalauteen hankkiminen ja hyödyntäminen.
- Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen toiminnan määrittely, selkiinnyttäminen sekä alan koulutuksen toimintamallien kehittäminen erityisesti arktisen ja pohjoisen näkökulmista.
- Hybridiopetusmallin ja yhteisöllisen digipedagogiikan kehittäminen yliopiston ulkopuolella tapahtuvissa kuvataidekasvatuksen alan kehittämis-, tutkimus-, taide- ja koulutushankkeissa.
Tarkasteltava näkökulma
Tavoitteita, toimenpiteitä ja tuloksia tarkastellaan työn kehittämisen ja kestävän kehityksen näkökulmasta.
Perustelut kohteen valinnalle
Kuvataidekasvatusalan pitkäjännitteinen hanketoiminta on integroitu onnistuneesti yksikön koulutukseen. Hankkeissa on kehitetty sekä tutkimukseen, taiteelliseen toimintaan ja opetusmenetelmiin liittyviä toimintamalleja, jotka ovat olleet tärkeitä opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan jatkuvan kehittämistyön mahdollistajia.
Keskeisinä työkaluina koulutuksen ja hanketoiminnan integroimisessa ovat olleen niin sanotut projektiopinnot, jotka kytkeytyvät yksikön ja tiedekunnan kehittämishankkeisiin. Opintoja ohjaa ilmiöpohjaisen oppimisen mallit (situationaalinen ja kontekstuaalinen). Kehitetty projektipedagogiikka tukee laaja-alaisesti opiskelijan työelämävalmiuksia ja heidän henkilökohtaisia suuntautumisiaan alalla. Henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisen kehittävän projektitoiminnan kautta uudet toimintamallit siirtyvät myös alan työelämään (tutkimuksen ja toiminnan työelämäläheisyys). Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opintoihin kuuluvat pakollisina opettajan pedagogisten opintojen viisi opetusharjoittelujaksoa, jotka tapahtuvat kentän kouluissa ja oppilaitoksissa (työelämälähtöisyys).
Opiskelija suorittaa projektiopinnot yhteistyöhankkeissa, jotka liittyvät erilaisiin kehittämistehtäviin ja alueelliseen yhteistyöhön sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutukseen. Projektiopinnot suoritetaan alan yrityksissä, julkisella sektorilla tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ne ovat aina yhteistyötahojen kanssa sovittuja ja rahoitettuja kehittämis- ja tutkimushankkeita tai niiden osia (työelämäläheisyys). Projektiopintojen ja niistä saadun palautteen avulla kehitetään yksikön opetuksen sisältöjä ja toimintatapoja. Hanketoimintaa kytkeytyvissä opinnoissa tulee huomioiduksi myös työelämän tarpeet, joista saadaan myös välitöntä palautetta yhteistyötahoilta ja hankkeiden rahoittajilta. Toimintaa tukee saatu palaute näyttelyistä, loppukritiikeistä, seminaareissta, joissa esitellään projektin toteutuksia ja tuloksia sekä jatkuva palaute projektin aikana.
Projektiopinnot eheyttävät opiskelua ja voivat muodostaa suuria kokonaisuuksia. Ne kytkeytyvät usein pro gradu -tutkielmiin ja muodostavat yhdessä laajan syventymiskohteen, joissa taiteellisten, pedagogisten ja tuotannollisten taitojen lisäksi opiskelijat saavat valmiuksia tutkimuksen tekoon. Yksikössä on kehitetty taideperustaisen tutkimuksen menetelmiä, joista erityisesti hanketoiminnassa tarvittavaa tutkimusta varten kehitetyllä taideperustaisella toimintatutkimuksella on myös kansainvälistä tunnettavuutta. Myös valtaosalla yksikön jatko-opiskelijoista tutkimusasetelmat noudattelevat taideperustaisen kehittämistutkimuksen periaatteita ja yksikön strategisia valintoja kestävän pohjoisen taidetoiminnan edistämisessä.
Hanketoiminta on myös vahva perusta yksikön taiteelliselle toiminnalle, joka näyttäytyy opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden omana taiteellisena työskentelynä, opintoihin sisältyvinä innovatiivisina taideprojekteina sekä opetushenkilökunnan toimintana yliopiston ulkopuolella alansa asiantuntijatehtävissä. Hanketoiminnan avulla taiteellinen toiminta sisältyy luontevasti tiedekunnan perustutkintokoulutukseen, jatkokoulutukseen, tutkimustoimintaan, aikuiskoulutukseen sekä alueelliseen kehittämistyöhön ja muuhun yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Taiteellista toimintaa toteutetaan myös kansainvälisenä yhteistyönä. Jo perustutkinto-opintojen aikana alkanut hanketoimintaan liittyvä oman taiteellisen asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen antaa hyvät valmiudet työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
Hanketoiminnalla on myös vahvistettu kansallista ja kansainvälistä julkaisutoimintaa. Julkaisutoiminta palvelee kehittämistyötä kaksisuuntaisesti. Opiskelijoille se toimii oppimateriaalina opintojen tukena, mutta samalla siirtää osaamista kentän toimijoille. Lisäksi erityisesti kv. julkaisutoiminta on tarjonnut tärkeän vuorovaikutus- ja vertaisarviointikanavan. Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen näyttelytoiminta rinnastuu julkaisutoimintaan ja sen merkitys alan tulosten tunnetuksi tekijänä on tärkeä. Hanketoiminta on avannut mahdollisuuksia näyttelyiden viemisellä paikkoihin ja yleisöille, jotka eivät ole taiteen ja kulttuurin parissa aktiivisia.
Hankkeissa ja projektiopinnoissa tehdään vuosittain yhteistyötä alueellisten toimijoiden lisäksi kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksikkö on koordinoinut vuodesta 2012 alkaen Arktisen yliopiston Arctic Sustainable Art and Design (ASAD) sirkumpolaarista verkostoa ja sen julkaisutoimintaa (mm. Relate North sarja). Yksikkö vastaa myös Arctic Art and Design kansainvälisestä maisteriohjelmasta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että osatavoitteet 1–5 ovat saavutettu ja niihin liittyvä toiminta jo vakiintunutta. Sen sijaa osatavoite 6 eli kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen kuvataidekasvatuksen selkiinnyttäminen ja määrittely ja koulutuksen toimintamallien kehittäminen erityisesti arktisen ja pohjoisen näkökulmista on työvaiheessa.
COVID –19 pandemia on puolestaan haastanut uudella tavalla pohtimaan etäisyyksien hallintaan ja etäopetuksen kehittämistä. Projektioppimisen perustana on ollut ilmiöpohjaisuus, kontekstuaalisuus ja situationaalisuus, joka on tarkoittanut taideperustaisia, paikkasidonnaisia ja yhteisöllisiä toimintamuotoja. Hybridiopetusmallin ja yhteisöllisen digipedagogiikan kehittäminen yliopiston ulkopuolella tapahtuvissa kuvataidekasvatuksen alan kehittämis-, tutkimus-, taide- ja koulutushankkeissa on ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin (osatavoite 7).
Yhteydet Lapin yliopiston profiiliin tai strategiaan (LUC)
- Kuvataidekasvatuksen alan kehittämisessä, tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa ja koulutuksessa huomioidaan globaali vastuu ja pohjoisen ja Arktisen alueen erityiset ekokulttuuriset lähtökohdat. Tällöin huomio suunnataan pohjoisten ympäristöjen ja yhteisöjen parissa tapahtuvan ekologisesti, sosiaalisesta, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän taiteellisen toiminnan ja taidekasvatuksen kehittämiseen yliopiston profiilia ja strategiaa toteuttaen.
- Yliopiston profiilin mukaiset ja arktiseen taiteen tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien tulevaisuuden palveluiden luominen ja etäisyyksien hallinta ovat tutkimus-, taide- ja koulutushankkeissa keskiössä. Lapin yliopiston profiilin mukaisesti painottuu erityisesti matkailupalveluiden ja -ympäristöjen taideperustainen kehittäminen koulutus-, taide-, kulttuuri- ja sosiaalialan yhteistyön rinnalla.
Tulevaisuuden oppimis- ja toimintaympäristöjen, joustavien koulutuksien ja opetussuunnitelmien kehittäminen sekä jatkuva osaamisen ja rakenteiden uudistaminen mahdollistavat yliopiston profiilin ja strategian mukaista toimintaa.
Kuvio 4. Kuvataidekasvatuksen alan profiili ja strategia on kuvattu integroimalla komponentit LUC strategian kaavioon
Mistä halutaan erityisesti palautetta arviointiryhmältä oman toiminnan kehittämisen tueksi?
- Palautetta halutaan erityisesti alla kuvatuista kehittämiskohteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.
Vahvuudet
|
Kehittämiskohteet |
| Laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot kuvataidekasvatuksen alalla |
Etäisyyksien hallinta tutkimus-, taide-, kehittämis- ja koulutushankkeissa, joissa mukana alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita |
| Työelämälähtöisyys, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen opetuksen keskiössä |
Projektipedagogiikan ja digipedagogiikan yhteensovittaminen: hybridiopetusmallinkehittäminen, joka mahdollistaa ilmiöpohjaisen ja yhteisöllisen taidepedagogiikan toteutuksen |
| Vakiintunut hanketoiminnan malli, jossa tutkimus, taiteellinen toiminta, koulutus ja yhteiskunnallinen palvelutoiminta integroituvat |
Kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden tuominen koulutuksen profiiliin pohjoiset ja arktiset erityistekijät huomioiden |
| Vakiintunut projektipedagoginen koulutusmalli |
|
4.1 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on Lapin yliopiston kruununjalokivi
Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on haluttu nostaa auditoinnin valinnaiseksi kohteeksi sen esimerkillisyyden takia. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on onnistunut luomaan laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Koulutusohjelmalla on vakiintunut hanketoiminnan malli, jossa integroituvat taiteellinen toiminta, tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Työelämälähtöisyys, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen ovat opetuksen keskiössä ja ne näkyvät laajasti kuvataidekasvatuksen opinnoissa.
Hybridiopetusta on kehitetty Lapin yliopistossa jo ennen koronaa, sillä pitkät etäisyydet ovat olleet yliopiston opetuksessa arkipäivää jo vuosia. Hybridiopetuksessa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilanteessa ja osa osallistuu opetukseen etäyhteyksin. Kuvataidekasvatuksen opinnoissa on koettu haasteelliseksi löytää pedagoginen malli, jossa hybridiopetus saataisiin sidottua digipedagogiikkaan niin, että se mahdollistaisi yhteisöllisen ja ilmiöpohjaisen taidepedagogiikan toteutuksen. Auditointiryhmä kannustaa ottamaan tähän kehitystyöhön mukaan muita tiedekuntia ja jakamaan hyviä käytänteitä hybridiopetuksesta. Auditointiryhmä kannustaa myös ottamaan opiskelijat, sidosryhmät ja muut yhteistyökumppanit mukaan kehittämiseen.
4.2 Kuvataidekasvatuksen koulutus on integroitu Lapin yliopiston profiiliin ja strategiaan
Kuvataidekasvatuksen koulutuksen profiili ja strategia on yhdistetty Lapin yliopiston profiiliin ja strategiaan. Tavoite on, että Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on kestävän pohjoisen taidepedagogiikan edelläkävijä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen Lapin yliopisto on tehnyt strategisia valintoja sekä tunnistanut strategian mahdollistajat. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan kuvataidekasvatuksen alan profiilin ja strategian integrointi korkeakoulukonsernin yhteisen LUC-strategian kaavioon on havainnollistava ja selkeyttää toiminnan osia sekä muistuttaa tärkeistä strategisista valinnoista. Auditointiryhmä pitää tätä kaaviota kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman systemaattisen kehittämisen kannalta merkittävänä ohjenuorana.
Auditointiryhmä kannustaa jakamaan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman hyviä käytänteitä, joilla voisi kehittää toimintaa ja opetusta yli tiedekuntarajojen. Esimerkiksi kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman toimijoiden projekti- ja hankeosaaminen on vahvaa ja tätä asiantuntijuutta ja osaamista voisi hyödyntää myös muissa tiedekunnissa. Tämä olisi hyödyllistä myös siksi, ettei osaaminen henkilöityisi, vaan se olisi hyödynnettävissä, vaikka henkilökunta tai työtehtävät vaihtuisivatkin.
Kuvataidekasvatuksessa on onnistuttu verkostoitumaan laajasti sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti. Näiden verkostojen ylläpitämiseen, rakentamiseen sekä kehittämiseen menee aikaa ja se tulisi huomioida henkilökunnan työaikaa suunniteltaessa. Auditointiryhmä kannustaa yliopistoa kartoittamaan tarkemmin henkilökunnan laajoja yhteistyöverkostoja sekä kannustamaan heitä edelleen kehittämään niitä.
Tutkimusperustaisuus ja hanketoiminta ovat kuvataidekasvatuksen erityisiä vahvuuksia. Auditointihaastattelujen mukaan olisi tärkeää saada resursoitua koulutusohjelman hanketyön tueksi post doc -vaiheeseen sijoittuvia tehtäviä. Tällä hetkellä hanketyöntekijöiden palkkaus onnistuu hanketoiminnan avulla, mutta post doc -vaiheen henkilöstö toisi lisää resursseja hankkeiden käynnistämiseen, toteuttamiseen sekä raportointiin.
4.3 Projektiopinnot keskeisenä välineenä koulutuksen ja hanketoiminnan integroinnissa
Kuvataidekasvatuksen koulutus on onnistunut integroimaan hanketoiminnan onnistuneesti yksikön koulutukseen. Tämän integroinnin keskiössä ovat olleet projektiopinnot, jotka kytkeytyvät tiedekunnan ja yksikön kehittämishankkeisiin. Projektiopinnoista on kehitetty projektipedagoginen malli, joka tukee laaja-alaisesti opiskelijoiden ammatillista profiloitumista alalla. Projektiopinnot painottuvat erityisesti pro gradu -tutkielmiin ja maisteriopintoihin.
Auditointiryhmä kannustaa opiskelijoiden antamaan palautteeseen perustuen henkilökuntaa tuomaan projektipedagogiikkaa enemmän jo alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Kandidaattivaiheessa suoritetut, laajuudessaan pienemmät projektiopinnot voisivat vahvistaa opiskelijoiden projektityöskentelyvalmiutta maisteriopintoihin siirryttäessä. Opiskelijoiden tekemät projektiopinnot kandivaiheessa voisivat myös innostaa jatkamaan tutkintoa maisterivaiheeseen, sillä juuri projekti- ja hanketyöskentely on keskiössä maisteriopinnoissa ja oman ammatillisen identiteetin löytämisessä.
Auditointiryhmä suosittelee, että kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä lisätään systemaattisesti kaikkiin opintokokonaisuuksiin. Opiskelijat toivoivat projektiopintoihin lisää kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä, joissa on huomioitu yliopiston profiilin pohjoiset ja arktiset erityistekijät. Auditointiryhmän saaman palautteen perusteella nämä kestävän kehityksen teemat eivät tule vielä selkeästi esille opiskelijoille heidän opinnoissaan. Auditointiryhmä kannustaa opiskelijoita osallistavaan opetuksen kehittämiseen, miettimään yhdessä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan kanssa kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä huomioiden koulutuksen profiilin arktiset ja pohjoiset erityispiirteet. Auditointihaastatteluiden mukaan ilmapiiri opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä on yhteisöllinen ja avoin, mikä mahdollistaa mielekkään opetuksen kehittämisen yhdessä.
Projektioppimiseen liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö antaa aineksia kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään laajasti eri tieteenalojen, yritysten, kolmannen sektorin sekä harjoittelukoulujen kanssa. Kuvataidekasvatuksen henkilökunta kokee yhteistyön yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa toimintansa kannalta tärkeänä.
4.4 Opettajuus, taiteilijuus ja tutkimus koulutusohjelman keskiössä
Kuvataidekasvatuksen koulutuksessa yhdistyvät opettajuus, taiteellinen työ ja tutkimus. Kuvataidekasvatuksen koulutuksessa opettajuuteen valmennetaan pedagogisten opintojen ja opetusharjoitteluiden avulla. Kuvataidekasvatuksen kandi- ja maisteriopinnot antavat pedagogisen pätevyyden toimia kuvataidekasvatuksen aineenopettajana.
Opiskelijoiden taiteilijaksi kasvamista vahvistaa laaja opintojaksotarjonta sekä sivuaineopintomahdollisuudet, joissa on kattavasti erilaisia taideopintoja, työpajoja sekä projektiopintoja. Niiden avulla opiskelija pääsee kehittämään omaa taiteilijuuttaan sekä suuntaamaan ammatillista osaamistaan haluamaansa suuntaan.
Tutkimusperustaisuus on läpileikkaava teema kandidaattivaiheesta maisteriopintoihin. Opiskelijat toivoisivat kuitenkin lisää tutkimusperustaisuutta kandidaattivaiheen opintoihin, sillä hanke- ja projektityöskentely painottuvat maisterivaiheen opintoihin. Henkilökunnan tekemä tutkimus ja kiinnostus tutkimuskenttään tulee opiskelijoille näkyväksi eri opintojaksoilla.
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunta on hyvin tunnistanut kolme keskeistä teemaa koulutuksessaan eli opettajuuden, taiteellisuuden ja tutkimuksen, ja saanut niitä ansioituneesti sisällytettyä opintoihin. Haastatteluissa opiskelijat kertoivat, että opiskelijoilta löytyy erilaisia ammatillisia toiveita: osa haluaisi olla hanke- ja projektityöntekijöitä taidekentällä, osa itsenäisiä taiteilijoita ja osa kuvataiteen aineenopettajia. Auditointiryhmä kannustaa keräämään systemaattisesti opiskelijoiden kokemuksia ja näiden pohjalta kehittämään erilaisia urapolkumalleja. Tavoitteena tulee olla opiskelijoiden oman ammatillisen polun löytyminen sekä sitä tukevien toimenpiteiden ja tarvittavan tuen saaminen.
Auditointiryhmä suosittelee myös henkilökunnalle kolmen eri roolituksen vuorottelua: henkilökunta voisi periodeittain tai lukuvuosittain keskittyä välillä opettamiseen, välillä taiteelliseen toimintaan ja välillä tutkimukseen. Tämä vuorottelu mahdollistaisi sen, ettei jokainen tekisi kaikkea koko ajan, vaan henkilökunta voisi keskittyä pääasiassa yhteen teemaan kerrallaan. Tämä voisi tuoda lisää työhyvinvointia, apua jaksamis- ja kuormitusongelmiin sekä hyödyttää myös toiminnan kehittämistä.