4.1 Korkeakoulun valitsema arviointialue

Assessment of the audit team

4.1 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on Lapin yliopiston kruununjalokivi

Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on haluttu nostaa auditoinnin valinnaiseksi kohteeksi sen esimerkillisyyden takia. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on onnistunut luomaan laajat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Koulutusohjelmalla on vakiintunut hanketoiminnan malli, jossa integroituvat taiteellinen toiminta, tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Työelämälähtöisyys, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen ovat opetuksen keskiössä ja ne näkyvät laajasti kuvataidekasvatuksen opinnoissa.

Hybridiopetusta on kehitetty Lapin yliopistossa jo ennen koronaa, sillä pitkät etäisyydet ovat olleet yliopiston opetuksessa arkipäivää jo vuosia. Hybridiopetuksessa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilanteessa ja osa osallistuu opetukseen etäyhteyksin. Kuvataidekasvatuksen opinnoissa on koettu haasteelliseksi löytää pedagoginen malli, jossa hybridiopetus saataisiin sidottua digipedagogiikkaan niin, että se mahdollistaisi yhteisöllisen ja ilmiöpohjaisen taidepedagogiikan toteutuksen. Auditointiryhmä kannustaa ottamaan tähän kehitystyöhön mukaan muita tiedekuntia ja jakamaan hyviä käytänteitä hybridiopetuksesta. Auditointiryhmä kannustaa myös ottamaan opiskelijat, sidosryhmät ja muut yhteistyökumppanit mukaan kehittämiseen.

4.2 Kuvataidekasvatuksen koulutus on integroitu Lapin yliopiston profiiliin ja strategiaan

Kuvataidekasvatuksen koulutuksen profiili ja strategia on yhdistetty Lapin yliopiston profiiliin ja strategiaan. Tavoite on, että Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on kestävän pohjoisen taidepedagogiikan edelläkävijä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen Lapin yliopisto on tehnyt strategisia valintoja sekä tunnistanut strategian mahdollistajat. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan kuvataidekasvatuksen alan profiilin ja strategian integrointi korkeakoulukonsernin yhteisen LUC-strategian kaavioon on havainnollistava ja selkeyttää toiminnan osia sekä muistuttaa tärkeistä strategisista valinnoista. Auditointiryhmä pitää tätä kaaviota kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman systemaattisen kehittämisen kannalta merkittävänä ohjenuorana.

Auditointiryhmä kannustaa jakamaan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman hyviä käytänteitä, joilla voisi kehittää toimintaa ja opetusta yli tiedekuntarajojen. Esimerkiksi kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman toimijoiden projekti- ja hankeosaaminen on vahvaa ja tätä asiantuntijuutta ja osaamista voisi hyödyntää myös muissa tiedekunnissa. Tämä olisi hyödyllistä myös siksi, ettei osaaminen henkilöityisi, vaan se olisi hyödynnettävissä, vaikka henkilökunta tai työtehtävät vaihtuisivatkin.

Kuvataidekasvatuksessa on onnistuttu verkostoitumaan laajasti sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti. Näiden verkostojen ylläpitämiseen, rakentamiseen sekä kehittämiseen menee aikaa ja se tulisi huomioida henkilökunnan työaikaa suunniteltaessa. Auditointiryhmä kannustaa yliopistoa kartoittamaan tarkemmin henkilökunnan laajoja yhteistyöverkostoja sekä kannustamaan heitä edelleen kehittämään niitä.

Tutkimusperustaisuus ja hanketoiminta ovat kuvataidekasvatuksen erityisiä vahvuuksia. Auditointihaastattelujen mukaan olisi tärkeää saada resursoitua koulutusohjelman hanketyön tueksi post doc -vaiheeseen sijoittuvia tehtäviä. Tällä hetkellä hanketyöntekijöiden palkkaus onnistuu hanketoiminnan avulla, mutta post doc -vaiheen henkilöstö toisi lisää resursseja hankkeiden käynnistämiseen, toteuttamiseen sekä raportointiin.

4.3 Projektiopinnot keskeisenä välineenä koulutuksen ja hanketoiminnan integroinnissa

Kuvataidekasvatuksen koulutus on onnistunut integroimaan hanketoiminnan onnistuneesti yksikön koulutukseen. Tämän integroinnin keskiössä ovat olleet projektiopinnot, jotka kytkeytyvät tiedekunnan ja yksikön kehittämishankkeisiin. Projektiopinnoista on kehitetty projektipedagoginen malli, joka tukee laaja-alaisesti opiskelijoiden ammatillista profiloitumista alalla. Projektiopinnot painottuvat erityisesti pro gradu -tutkielmiin ja maisteriopintoihin.

Auditointiryhmä kannustaa opiskelijoiden antamaan palautteeseen perustuen henkilökuntaa tuomaan projektipedagogiikkaa enemmän jo alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Kandidaattivaiheessa suoritetut, laajuudessaan pienemmät projektiopinnot voisivat vahvistaa opiskelijoiden projektityöskentelyvalmiutta maisteriopintoihin siirryttäessä. Opiskelijoiden tekemät projektiopinnot kandivaiheessa voisivat myös innostaa jatkamaan tutkintoa maisterivaiheeseen, sillä juuri projekti- ja hanketyöskentely on keskiössä maisteriopinnoissa ja oman ammatillisen identiteetin löytämisessä.

Auditointiryhmä suosittelee, että kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä lisätään systemaattisesti kaikkiin opintokokonaisuuksiin. Opiskelijat toivoivat projektiopintoihin lisää kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä, joissa on huomioitu yliopiston profiilin pohjoiset ja arktiset erityistekijät. Auditointiryhmän saaman palautteen perusteella nämä kestävän kehityksen teemat eivät tule vielä selkeästi esille opiskelijoille heidän opinnoissaan. Auditointiryhmä kannustaa opiskelijoita osallistavaan opetuksen kehittämiseen, miettimään yhdessä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan kanssa kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä huomioiden koulutuksen profiilin arktiset ja pohjoiset erityispiirteet. Auditointihaastatteluiden mukaan ilmapiiri opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä on yhteisöllinen ja avoin, mikä mahdollistaa mielekkään opetuksen kehittämisen yhdessä.

Projektioppimiseen liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö antaa aineksia kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään laajasti eri tieteenalojen, yritysten, kolmannen sektorin sekä harjoittelukoulujen kanssa. Kuvataidekasvatuksen henkilökunta kokee yhteistyön yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa toimintansa kannalta tärkeänä.

4.4 Opettajuus, taiteilijuus ja tutkimus koulutusohjelman keskiössä

Kuvataidekasvatuksen koulutuksessa yhdistyvät opettajuus, taiteellinen työ ja tutkimus. Kuvataidekasvatuksen koulutuksessa opettajuuteen valmennetaan pedagogisten opintojen ja opetusharjoitteluiden avulla. Kuvataidekasvatuksen kandi- ja maisteriopinnot antavat pedagogisen pätevyyden toimia kuvataidekasvatuksen aineenopettajana.

Opiskelijoiden taiteilijaksi kasvamista vahvistaa laaja opintojaksotarjonta sekä sivuaineopintomahdollisuudet, joissa on kattavasti erilaisia taideopintoja, työpajoja sekä projektiopintoja. Niiden avulla opiskelija pääsee kehittämään omaa taiteilijuuttaan sekä suuntaamaan ammatillista osaamistaan haluamaansa suuntaan.

Tutkimusperustaisuus on läpileikkaava teema kandidaattivaiheesta maisteriopintoihin. Opiskelijat toivoisivat kuitenkin lisää tutkimusperustaisuutta kandidaattivaiheen opintoihin, sillä hanke- ja projektityöskentely painottuvat maisterivaiheen opintoihin. Henkilökunnan tekemä tutkimus ja kiinnostus tutkimuskenttään tulee opiskelijoille näkyväksi eri opintojaksoilla.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunta on hyvin tunnistanut kolme keskeistä teemaa koulutuksessaan eli opettajuuden, taiteellisuuden ja tutkimuksen, ja saanut niitä ansioituneesti sisällytettyä opintoihin. Haastatteluissa opiskelijat kertoivat, että opiskelijoilta löytyy erilaisia ammatillisia toiveita: osa haluaisi olla hanke- ja projektityöntekijöitä taidekentällä, osa itsenäisiä taiteilijoita ja osa kuvataiteen aineenopettajia. Auditointiryhmä kannustaa keräämään systemaattisesti opiskelijoiden kokemuksia ja näiden pohjalta kehittämään erilaisia urapolkumalleja. Tavoitteena tulee olla opiskelijoiden oman ammatillisen polun löytyminen sekä sitä tukevien toimenpiteiden ja tarvittavan tuen saaminen.

Auditointiryhmä suosittelee myös henkilökunnalle kolmen eri roolituksen vuorottelua: henkilökunta voisi periodeittain tai lukuvuosittain keskittyä välillä opettamiseen, välillä taiteelliseen toimintaan ja välillä tutkimukseen. Tämä vuorottelu mahdollistaisi sen, ettei jokainen tekisi kaikkea koko ajan, vaan henkilökunta voisi keskittyä pääasiassa yhteen teemaan kerrallaan. Tämä voisi tuoda lisää työhyvinvointia, apua jaksamis- ja kuormitusongelmiin sekä hyödyttää myös toiminnan kehittämistä.