2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen

Assessment of the audit team

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus ovat selkeä osa Lapin yliopiston toimintaa

Lapin yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta johtaa rehtori yhdessä hallituksen kanssa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus perustuvat Lapin yliopistolle ja ammattikorkeakoululle vastikään laadittuun yhteiseen strategiaan.  Yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ohjaavat strategiset valinnat ovat globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus- ja vaikuttavuustoiminta tukee strategiaa. Yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle on määritelty tavoitteet yliopiston laatuwikissä.

Yliopistolla on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamis- ja seurantajärjestelmä. Sidosryhmät osallistuvat yliopiston toiminnan kehittämiseen useissa toimielimissä, kuten korkeakoulukonsernin neuvottelukunnassa. Lisäksi sidosryhmät voivat vaikuttaa yliopiston toiminnan kehittämiseen muun muassa hankeyhteistyössä ja kumppanuussopimuksilla. Heitä kuullaan myös rehtorin johtamassa strategisessa johtoryhmässä. Työelämäyhteistyö alueen yritysten kanssa on haastattelujen perusteella aktiivista.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on Lapin yliopistossa hyvällä tasolla. Siihen osallistuvat aktiivisesti elinkeinoelämä, julkinen sektori, kansalaisjärjestöt ja alumnit.  Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on myönteisellä tavalla arkinen osa yliopiston toimintaa. Useissa haastatteluissa kävi ilmi, että pienen korkeakoulun etuna on ketteryys ja matala kynnys yhteistyöhön. Usein sidosryhmien yhteistyö perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin yliopiston vastuuhenkilöiden kanssa.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun strateginen yhdistyminen luo hyvän pohjan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen sidosryhmien piirissä. Haastattelujen mukaan yliopisto tekee muun muassa hankeyhteistyötä myös ammatillisen koulutuksia tarjoavan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän REDUn kanssa. Toimintaympäristöanalyysiä tehdään erilaisissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, joissa sidosryhmät ovat mukana. Paikallista toimintaympäristöanalyysiä tehdään alueellisessa strategisessa johtajafoorumissa.

Sidosryhmäyhteistyön kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden systematisoinnissa, yliopiston palvelujen tarjonnassa sidosryhmille ja niistä viestimisessä on vielä kehitettävää. Haastattelujen mukaan sidosryhmät ovat valmiita osallistumaan yliopiston toiminnan ja alueen kehittämiseen nykyistä enemmän, mutta heidän tietonsa vireillä olevista ja vireille tulevista asioista ei ole riittävää. Auditointihaastattelujen perusteella yliopiston viestinnän aktiivisuutta ja kanavia tulee kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on henkilösuhteisiin perustuvaa, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että se ei ole systematisoitua. Auditointiryhmä suositteleekin yliopistoa systematisoimaan ja monipuolistamaan sidosryhmäviestintäänsä sekä sidosryhmien palautteenantomahdollisuuksia yliopistolle.

Yliopiston yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella on laaja sidosryhmien tuki. Vaikka yhteiskunnallinen vuorovaikutus on hyvällä tasolla, mahdollisuuksia vielä parempaan olisi olemassa. Yliopisto voisi tarjota sidosryhmilleen nykyistä enemmän kaupallisia palveluja, kuten räätälöityä tilauskoulutusta ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Auditointiryhmä suosittelee, että yliopisto etsii Lapin alueelta kunkin toimialan veturiyrityksiä, ja tekee niiden kanssa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä avainkumppanusmallia keskeisten yritysten kanssa toimimisessa.