Tiivistelmä

Julkaisun nimi

Tampereen ammattikorkeakoulun auditointi

Tekijät

Turo Kilpeläinen, Hannele Keränen, Leena Pöntynen, Paavo Sormunen, Karl Holm & Laura Partanen.

Tampereen ammattikorkeakoulun itsearviointi (toim.) Teemu Jokinen, Piia Tienhaara & Anu Vainonen

Korkeakoulujen arviointijaoston päätös

Tampereen ammattikorkeakoulun auditointi on hyväksytty 16.2.2022.

Laatuleima on voimassa 16.2.2028 asti.

Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III

I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso

II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: hyvä taso

III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso

Oppiva korkeakoulu – Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) valitsema arviointialue

Korkeakouluyhteisön yhteiset palvelut – palvelun ostajan asiakasohjaus ja palvelunhallinta osana ostajan laatujärjestelmää

Vertaisoppimisen teema ja kumppani

Teema: Kahden korkeakoulun parhaat laadunhallinnan käytännöt – vaikuttavuuden ja uudistamisen edistäminen

Kumppani: Hanze University of Applied Sciences (Alankomaat)

Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset

Vahvuudet 

  • Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinnan menettelytavat tukevat erinomaisesti opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä toimintaa.
  • TAMK:in toimintakulttuuri kannustaa kokeiluihin, ideoiden jakamiseen ja yhteiskehittämiseen.
  • Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti organisaation eri tasoilla ja sen avulla kehitetään toimintaa tavoitteellisesti.
  • Yhteiset palvelut ovat lyhyessä ajassa parantaneet palvelujen sujuvaa tuottamista ja tehokkuuden asiakaskokemusta.

Kehittämissuositukset

  • Tutkintoon johtavan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen laadunhallintaa tulee jatkossa kehittää yhtenä kokonaisuutena.
  • TKI-toiminnan roolia tulee vahvistaa osana TAMK:in strategista kehittämistä ja vuosisuunnitteluprosessia, jonka avulla strategiset tavoitteet ja TKI-toiminta sovitetaan yhteen.
  • Laadunhallinnan menettelytapojen yksinkertaistaminen ja priorisointi vahvistaisi strategian ohjausvaikutusta.
  • Operatiivisen palvelutoiminnan ja korkeakouluyhteisön yhteisten palvelukohtaisten johtoryhmien toiminta tulee erottaa toisistaan siten, että strategian mukainen, koko palvelukehityksen tulevaisuus aidosti ohjaa toiminnan kehittämistä. Nyt palvelukohtaiset johtoryhmät käsittelevät operatiivisia ongelmia tarpeettoman usein.