Tampereen ammattikorkeakoulun auditointi

Koulutuksen suunnittelulle perustan luovat TAMKin strategia, koulutusvastuut, OKM:n sopimustavoitteet sekä Tampereen korkeakouluyhteisön yhteinen koulutusstrategia. Koulutuksen laadunhallinta perustuu jatkuvan parantamisen, PDSA-syklin (Plan = Suunnittelu, Do = Toteutus, Study = Arviointi ja oppiminen, Act = Kehittäminen), mukaisiin menettelytapoihin.

Koulutustarjonnan suunnittelu etenee vuosikellon mukaan. Kevään tulosanalyysiin sisältyy koulutusten arviointi ja ennakointi. Koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa, jatkuvan oppimisen tarpeet mukaan lukien, hyödynnetään sidosryhmiltä, neuvottelukunnilta ja selvityksistä koottua tietoa.

Oppimisympäristöjen kehittäminen on osa vuosisuunnittelua ja investointiesityksiä. Henkilöstö osallistuu esitysten suunnitteluun, ja niissä otetaan huomioon opiskelijoiden palaute ja oppimisen tarpeet. Priorisoidut esitykset arvioidaan ja käsitellään peilaten niitä mm. strategisiin tavoitteisiin.

Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelmatyötä ohjaa koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistiimi (KOPS-tiimi). Työtä ovat linjanneet 2013 alkaen opetussuunnitelmaperiaatteet, joita on arvioitu ja tarkennettu koko korkeakouluyhteisön käyttöön. Opetussuunnitelmiin sisällytettäväksi on laadittu korkeakouluyhteisön yhteiset yhteisten osaamisten kuvaukset. OPS-kriteerien toteutuminen todennetaan tarkistuspisteissä, joissa arvioidaan koulutusten opetussuunnitelmat.

Kolmivaiheisen prosessin 1. tarkistuspiste liittyy opetussuunnitelman tilanne- ja tarveanalyysiin, opetussuunnitelmatyön organisointiin ja vastuisiin yksikössä, palautteiden pohjalta tunnistettuihin kehittämiskohteisiin ja työelämärelevanssiin. 2. vaiheessa tutkintotason osaaminen puretaan opintokokonaisuuksien ja -jaksojen osaamisiksi huomioiden jatkuvan oppimisen tarpeisiin muodostettavat moduulit. Arvioinnin painopisteenä on opintojaksokuvausten osaamisperustaisuus, opiskelijoiden työmäärä, kansallinen viitekehys (NQF), kansainvälisyys, koulutuksen pedagogiset periaatteet ja soveltuvat oppimisympäristöt TKI-toiminta mukaan lukien. Palautteiden ja viimeistelyn jälkeen 3. vaiheessa tarkastetaan, että opetussuunnitelma on valmis hyväksyttäväksi TAMKin korkeakouluneuvostossa, jossa on mukana Tampereen yliopiston edustaja.

Opiskelijoiden työmäärää mitoitetaan laadittaessa opetussuunnitelmaa ja määritettäessä toteutussuunnitelmiin lähiopetuksen ja itsenäisen työn määrä. Toteutunutta työmäärää arvioidaan opintojakso- ja vuosipalautteen yhteydessä sekä opiskelijoiden opintojen suunnittelu- ja ohjauskeskusteluissa. Palautteiden pohjalta opettajatiimit tekevät muutoksia opintojaksojen sisältöihin ja laajuuksiin. Muutoksia tehdään myös pedagogisiin ratkaisuihin ja jaksojen laajuuteen, ja niistä informoidaan opiskelijoita.

Kansainvälistyminen on strategian keskeinen tavoite. Kansainvälisyyden kehittämisohjelma hyväksyttiin vuonna 2020 sisältäen mm. kansainvälisyysosaamisen edistämisen. Opetussuunnitelmien tavoitteisiin sisällytetään kansainvälinen ja globaali osaaminen, alan edellyttämä osaaminen sekä kansainvälisen vaihdon suositeltu aika. Kansainvälistymisosaamista tukevat englanninkielinen opintotarjonta, kieliopinnot, kansainväliset viikot ja kesäkoulut, joita toteutetaan myös Tampereen yliopiston kanssa. Opetussuunnittelussa tarkoituksenmukaista yhteistyötä tehdään kansainvälisten verkostojen ja strategisten kumppanien kanssa.

TKI-integrointi olennainen osa TAMKin toimintamallia

TKI-integrointi huomioidaan koulutuksen suunnitteluvaiheessa opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteutuksen vuosisuunnittelun yhteydessä. TAMKin toimintamallin mukaan opetushenkilöstö toteuttaa TKI-toimintaa. Tämä edistää TKI-toiminnan vaikuttavuutta: hankkeissa tuotettu uusin tieto on välittömästi opettajien käytössä ja sisällytettävissä koulutukseen. Osaamisyksiköissä on TKI-tiimejä, jotka suunnittelevat hankkeita yhteistyössä ulkoisen rahoituksen toimintojen kanssa ja ovat näin jo suunnitteluvaiheessa kiinteästi mukana.

TKI-hankkeissa toteutuvien opintojen lisäksi opintojaksoihin sisällytetään työelämän kehittämisprojekteja opiskelijoiden ja opettajien kiinteän työelämä- ja sidosryhmäkytkennän vahvistamiseksi.

Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia hyödynnetään myös opintojaksojen ja koulutusten uudistamisessa ja käynnistämisessä. Esimerkiksi uuteen sote-alan YAMK-ohjelmaan lisättiin TKI-hankkeiden tulosten pohjalta asiakaslähtöisen kehittämisen opintosuunta. Toimintaan tai pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen kohdistuvien kehittämishankkeiden hyviä käytäntöjä juurrutetaan tavoitteellisesti. Testattujen käytäntöjen jakamisen foorumeina toimivat mm. vuosittainen TAMK-konferenssi, TAMKjournal-verkkolehti, blogit, henkilöstöinfot sekä eri johtoryhmien ja tiimien kokoontumiset.

Opiskelijat ja sidosryhmät tiiviisti mukana

Opiskelijat osallistuvat koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Kaikissa keskeisissä työryhmissä on opiskelijaedustus. Opiskelijakunta Tamkon rinnalla toimii useita alayhdistyksiä, joiden kautta opiskelijat osallistuvat aktiivisesti TAMKin ja Tamkon toimintaan. Tamko ja TAMKin johtoryhmä tapaavat kuukausittain. Opiskelijakunta valitsee opiskelijajäsenet johtosäännön mukaisiin päätöksentekoelimiin ja muihin ryhmiin, kuten TAMK Oy:n hallitukseen, korkeakouluneuvostoon, tutkintolautakuntaan, KOPS-tiimiin, laatutyöryhmään, opiskelijahyvinvoinnin työryhmiin sekä neuvottelukuntiin. Tamkon ja TAMKin sopimukseen perustuen opiskelijoilla on keskeinen rooli orientoivan vaiheen toteutuksessa ja vertaistuutoroinnissa. Myös opiskelijalähettilästoiminta on vakiintunut opiskelijarekrytointiin sisältyväksi toimintamalliksi.

Sidosryhmät osallistuvat koulutuksen kehittämiseen erityisesti tutkinto-ohjelmien aktiivisissa neuvottelukunnissa, joita on 24 (noin 300 jäsentä). Kumppanuuksia vahvistavana ja tulevaisuusorientoituneena yhteistyörakenteena niiden tehtävänä on edistää TAMKin:

• vaikuttavuutta alueellisena, valtakunnallisena ja globaalina toimijana
• TKI-toimintaa
• työelämäläheisen ja työelämää kehittävän koulutustehtävän uudistamista.

Neuvottelukuntien merkitys on todettu keskeiseksi myös itsearvioinneissa. Niiden muistiot on koottu TAMK-johtaminen-wikialustaan henkilöstön ja opiskelijoiden nähtäville.