Työelämän tarpeiden tunnistaminen opetussuunnitelmien uudistamisessa
Opetussuunnitelmia uudistetaan jatkuvasti vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Esimerkkinä laajoista muutoksista on mm. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, joka uudistettiin perusteellisesti kaksi vuotta sitten. Samoin Software Engineering -tutkinnon käynnistäminen on hyvä esimerkki työelämän tarpeiden perusteella tehdyistä muutoksista. Molempiin saatiin palautetta mm. Kauppakamarin ja monien alan selvityksistä, ja tietoa käytettiin opetussuunnitelmien uudistamiseen.
Uudentyyppinen sosionomitutkinto
Työelämän yhteydenotot ja palautteet toimivat pohjana opinnollistamista laajasti hyödyntävän sosionomi (AMK) -koulutuksen kehittämiselle, joka oli osa OKM:n rahoittamaa Tarvelähtöinen jatkuvan oppimisen ekosysteemi -hanketta. Tampereen kaupunki tarvitsee vuoteen 2030 mennessä noin 500 uutta sosionomia päiväkoteihin. Tämän tarpeen pohjalta käynnistettiin pilotti, jossa päiväkodeissa työskentelevät lastenhoitajat opiskelevat osana omaa työtään ammattikorkeakoulututkintoon. Käynnissä olevan pilotin käytäntöjä on tutkittu ja toimintaa koskeva ensimmäinen raportti suosituksineen julkaistu vuonna 2020.
Orkesterinjohdon opintosuunta
Työelämäpalautteen pohjalta perustettiin Musiikin AMK-tutkinnon orkesterinjohdon opintosuunta, Puolustusvoimien sotilasmusiikkialan (2018) sekä ammattiteatteri- ja musiikkioppilaitosten aloitteesta. Neuvotteluissa arvioitiin tutkintokoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, tutkinnon osien ja myytävän täydennyskoulutuksen soveltuvuus kyseiseen työelämätarpeeseen, ja päädyttiin palautteiden pohjalta em. opintosuuntaan. Koulutusta toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Puolustusvoimien ja teattereiden kanssa. Osa opintosuunnan opinnoista toimii myytävänä täydennyskoulutuksena. TAMK sai hyvän palautteen nopeasta reagoinnista tähän työelämäaloitteeseen.
Tutkintoni valmiiksi -kampanjasta pysyvä käytäntö
TAMKin tutkinto-ohjelmissa keskeyttäneiden määrä on yksi säännöllisesti seurattava operatiivinen mittari. Vuonna 2018 tehtiin tutkimus kolmeen tutkinto-ohjelmaan, joissa oli suurimmat keskeyttämismäärät. Kampanjan aikana kontaktoitiin satoja opintonsa keskeyttäneitä. Tuloksista ilmeni, ettei opiskelijan keskeyttämiseen välttämättä ole selkeää yksittäistä syytä. Tutkimuksen ja tekoälysovellusta hyödyntävän projektin pohjalta pilotoitiin Tutkintoni valmiiksi -kampanja, jossa opiskelijat ohjattiin saattamaan opintonsa valmiiksi. Prosessia kehitettiin, otettiin osaksi TAMKin koulutuksen käytäntöjä, ja sen kehittämistä jatketaan edelleen.
Opiskelijapalautekokonaisuus
Opiskelijapalautekokonaisuutta on edellisen auditoinnin jälkeen kehitetty tavoitteellisesti yhdessä opiskelijoiden kanssa. Palautteet on koottu TAMKin Valvomo-tietoportaaliin, josta ne ovat helposti saavutettavissa. Opiskelijapalautteista tehdyt koosteet antavat hyvän perustan osaamisyksikkökohtaisissa ja koko TAMKin tulosanalyysissä. Palautteiden käsittelyprosessi, jossa myös opiskelijoilla on laajat osallistumismahdollisuudet, on viime vuosien kehittämistyön tuloksena muodostunut järjestelmälliseksi osaksi TAMKin vuosisuunnittelua. Opintojaksopalauteuudistus oli onnistunut. OJP-projekti palkittiin Tampereen korkeakouluyhteisön vuoden projektina 2021.
Wihi-järjestelmä
Opinnäytetyöprosessi otettiin vuosien 2019–2020 aikana erityisen kehittämisen kohteeksi, koska palautteiden pohjalta opiskelijoiden tunnistettiin etääntyvän opiskelustaan usein opinnäytetyövaiheessa. Prosessia kartoitettiin selvittämällä tutkinto-ohjelmien käytäntöjä. Opiskelijan opinnäytetyöprosessin ohjaamiseen otettiin käyttöön Wihi-järjestelmä, joka tuo prosessin kokonaisuuden paremmin opiskelijan tietoon ja antaa ohjaajalle paremman näkyvyyden opiskelijan prosessin aikaiseen tekemiseen.
Nursing -tutkinto-ohjelma
Esimerkkinä palautejärjestelmän toimivuudesta on terveysalan Nursing-tutkinto-ohjelma, joka käynnistyi tauon jälkeen uudelleen. Alkuvaiheen opiskelijapalautteiden pohjalta tutkinto-ohjelmaan perustettiin opettajatuutoreiden ja opiskelijoiden yhteistyöryhmä, joka on toiminut vuoropuhelua edistävänä toimintatapana. Tämä näkyy myös selkeästi parantuneina opiskelijapalautteina ja hyvänä käytäntönä TAMKin sisällä.
Vaikuttavaa koulutusvientiä, case ILE
Diploma Programme in Educational Leadership and Innovation (ILE) alkoi TAMKin ja chileläisen partneriyliopiston tapaamisilla. Ohjelma kehitettiin yhdessä asiakkaan tarpeisiin ja sille haettiin paikallista rahoitusta Chilestä. Koulutuksen teemoja olivat nykyaikaiset oppimisympäristöt ja koulutuskulttuuri, muutosjohtajuustaidot koulutuksessa sekä koulutusinnovaatiot ja tulevaisuus. Koulutukseen osallistujat olivat koulujen johtajia ja keskijohtoa, jotka oppimisen myötä rakensivat paikallisen verkoston hyvien käytänteiden jakamiseksi ja uudistusprosessien tukemiseksi. Tällaista ei aiemmin Chilessä ole ollut. Koulutuksesta on tehty yhteisjulkaisuna kirja sekä yhteinen vertaisarvoitu kansainvälinen julkaisu. Ohjelman kokemusten ja vaikutusten pohjalta on suunniteltu seuraavia yhteisiä, parhaillaan rahoitushakukierroksella olevia projekteja.