Koulutuksen suunnittelun strateginen perusta on määritelty ja ydinprosessit toimivat
Itsearviointiaineiston mukaan Tampereen yliopisto on määritellyt selkeästi koulutuksen suunnittelun prosessit ja toimijat. Johto ja henkilöstö tuntevat nämä prosessit ja hahmottavat roolinsa niissä. Esimerkiksi vuosisuunnittelun ja opetussuunnitelmatyön prosessit on määritelty ja niitä johdetaan selkeästi. Yliopistolla on säännönmukaiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseksi. Yhteys tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansalliseen viitekehykseen varmistetaan ja opiskelijoiden työmäärä määritetään ECTS-järjestelmän periaatteita käyttäen.
Yliopistotason koordinaatioryhmät ja tiedekuntatason ohjausryhmät turvaavat strategian ja koulutuksen kehittämisen yhteyttä. Opiskelijoilla on kattavasti edustus eri toimielimissä ja prosesseissa. Yliopiston strategian sisältö ohjaa koulutuksen kehittämistä koulutuksen ja oppimisen kehittämissuunnitelman kautta. Henkilöstöhaastattelujen perusteella esimerkiksi kestävän kehityksen sisällyttäminen kattavasti eri tutkinto-ohjelmiin strategian suuntaisesti on käynnissä. Auditointiryhmän arvion mukaan yliopistolla on tehty fuusion jälkeen ansiokasta työtä koulutuksen suunnittelun yhteisen perustan rakentamiseksi.
Tampereen yliopisto tekee vahvaa yhteistyötä sidosryhmien, kuten yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorien työnantajien kanssa. Yliopisto osallistuu Pirkanmaan koulutusryhmän ja Tampereen kauppakamarin työskentelyyn, työelämäyhteyksien neuvottelukunta ylläpitää keskusteluyhteyttä sidosryhmiin ja tiedekunnilla ja tutkinto-ohjelmilla on runsaasti yhteyksiä käytännön toimijoihin. Henkilöstö- ja sidosryhmähaastattelujen perusteella työelämärelevanssi otetaan hyvin huomioon opetussuunnitelmatyössä. Myös tutkijoiden ja opettajien omien sidosryhmäyhteyksien merkitys ja runsaus tuli esiin haastatteluissa. Sidosryhmähaastattelussa esitettiin kuitenkin toive yliopistovetoisesta, systemaattisesta ja vähemmän henkilösidonnaisesta yhteistyömallista. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö yliopiston kanssa toisi lisäarvoa koulutusten suunnitteluun ja se voisi olla nykyistä laajempaa. Joillakin aloilla koulutus on opiskelijahaastattelun mukaan liian etäällä alan työelämän käytännöistä. Auditointiryhmän arvion mukaan yliopiston tulee kiinnittää huomiota sidosryhmäyhteistyön suunnitelmallisuuteen ja kattavuuteen eri aloilla.
Auditointivierailun haastattelujen ja työpajojen perusteella osa opiskelijoista kokee, että koulutuksen suunnittelun päätöksentekoprosessit eivät ole riittävän avoimia. Opiskelijat kokevat toisinaan vaikeaksi valmistautua päätöksentekoon esimerkiksi kokousaineiston puutteiden vuoksi. Lisäksi opiskelijoiden mukaan on usein haasteellista arvioida, onko heidän näkemyksiään otettu huomioon. Vaikka opiskelijoiden edustajat ovat hyvin mukana päätöksenteossa, auditointiryhmä suosittelee vahvistamaan päätöksenteon avoimuutta, jotta myös opiskelijoiden edustajille on selvää, miten heidän näkemyksensä ovat vaikuttaneet tehtyihin päätöksiin.
Yliopisto tarjoaa tutkimukseen perustuvaa, kansainvälistä ja monitieteistä koulutusta
Auditointiryhmä sai vierailulla runsaasti näyttöä siitä, että tutkimustieto kytkeytyy Tampereen yliopistossa koulutukseen tarkoituksenmukaisesti. Itsearvioinnissa mainittu lähtökohta, että opettajat tutkivat ja tutkijat opettavat, sai vahvistusta haastatteluissa ja työpajoissa. Tutkijoiden työsuunnitelmiin sisältyy opetusta, ja osassa tutkinto-ohjelmia johto myös varmistaa tämän. Se miten tutkimus näkyy opetuksessa, riippuu osin tieteenalasta ja sen traditioista ja käytänteistä. Tutkimus tulee opiskelijoille näkyväksi muun muassa yksittäisten opintojaksojen tavoitteissa, sisällöissä, tutkimustaitokursseilla, tutkijalinjoina ja tutkivan oppimisen muotoina, projektitöissä ja tutkimuslähtöisissä opinnäytetöissä. Tutkimusperustaiset projekti- ja opinnäytetyöt toimivat myös luontevina uuden tiedon siirtämisen kanavina yliopiston ja ulkopuolisten organisaatioiden välillä. Haastatteluiden perusteella tutkimustieto vaikuttaa kiinteästi opetussuunnitelmatyöhön ja yksittäisten opintojaksojen kehittämiseen.
Auditointivierailun perusteella opetuksen tutkimusperustaisuutta heikentää resurssien rajallisuus ja opettajien suuri työmäärä sekä suunnitteluprosessien erilaisuus ja yhteensovittamisen ongelmat. Opettajilla on haasteita opetuksen ja tutkimuksen tasapainottamisessa omassa työssään. Opetushenkilöstö näkee työsuunnitelmaohjeiden mitoitusmallin osin epärealistisena eivätkä opettajien tutkimusvapaat aina toteudu. Lisäksi työsuunnitelmat tehdään eri aikaan kuin opetuksen suunnittelu. Myös tutkimuksen profilointi aiheuttaa pulmia opetusresurssien kohdentamiselle. Auditointiryhmä suosittelee, että yliopisto arvioi ja kehittää prosessejaan opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseksi. Henkilöstötyöpajoissa yhtenä mahdollisena ratkaisuehdotuksena mainittiin yhteisopettajuuden lisääminen ja sen hyödyntäminen siten, että nykyistä laajempiin opintojaksoihin sitoutetaan useampia opettajia.
Myös taiteellisen toiminnan yhteys koulutukseen toteutuu yliopiston toiminnassa. Henkilöstöhaastattelun perusteella näyttelijätyön koulutuksessa taiteellisen toiminnan ja koulutuksen yhteys on vahva ja toteutuu Tampereen yliopistossa tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijatyöpajoissa mainittiin esimerkkinä myönteisestä oppimiskokemuksesta nuorisotutkimuksen teatteri-iltapäivä, jossa teatterityön ja yhteiskuntatieteen toimintatapoja ja sisältöjä oli yhdistetty onnistuneesti.
Tampereen yliopistossa on runsaasti kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia. Auditointivierailun henkilöstöhaastattelujen perusteella yliopistolla on vahva perinne ja vakiintuneet toimintamallit koulutuksen kansainvälistymisessä. Tieteenalojen välillä on hieman eroja kansainvälistymisen toimintatavoissa, mutta auditointiryhmä ei tunnistanut tässä erityisiä kehittämistarpeita.
Tampereen yliopisto ja sen tiedekuntarakenne on monitieteinen. Useissa haastatteluissa monitieteinen tiedekuntarakenne nähtiin hyvänä asiana. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin muun muassa monitieteiset kansainväliset tutkinto-ohjelmat, tiedekuntarajat ylittävät pro gradu -ryhmät sekä yksittäiset monitieteiset, eri alojen opiskelijoita yhteen tuovat kurssit. Opiskelijatyöpajojen perusteella monitieteiset kurssit voivat olla erinomaisia oppimiskokemuksia. Vapaa sivuaineopinto-oikeus tukee monitieteisten tutkintojen muodostamista. Haastatteluista syntyi vaikutelma, että monitieteisyyden hyötyjä on kuitenkin tunnistettu ja otettu käyttöön hyvin vaihtelevasti. Auditointiryhmä suositteleekin, että yliopisto edistää järjestelmällisesti koulutuksensa monitieteisyyttä. Opiskelijakuulemisten perusteella myös opintojaksojen työmäärän ja opintopistemäärien suhde vaihtelee paikoin. Auditointiryhmä ei pysty aineiston perusteella arvioimaan näiden vaihteluiden yleisyyttä, mutta suosittelee työmäärien tarkastelua opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi.