Strategia ja alueen tarpeet ohjaavat koulutuksen suunnittelua
SAMK on profiloinut itsensä monialaiseksi teollisuuskorkeakouluksi. Strategisina tavoitteina ovat jokaisen opiskelijan työllistymisen varmistaminen sekä alueen työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi SAMK on määritellyt itselleen vahvuus- ja nousevat alat, joille koulutustarjonnan ja koulutusten suunnittelu perustuu. Kansainvälistymiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi vahvuus- ja nouseville aloille on kehitetty uusia kansainvälisiä tutkintoja. Auditointivierailulla varmistui, että maakunnan yritysten ja julkisen sektorin tarpeet ohjaavat koulutusten suunnittelua ja kehittämistä ja siihen osallistetaan eri toimijoita. Vuoropuhelun ylläpitäminen alueen toimijoiden kanssa on tärkeää. Auditointiryhmä suosittelee vuoropuhelun jatkamista ja kehittämistä.
Työelämän muutos kirittää suunnittelu- ja kehittämistyötä
Työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten väestörakenteen kehitys ja osaajapula, korostuvat koulutusten suunnittelussa. Sidosryhmien ja hallituksen haastatteluissa tuli esiin, että SAMKin odotetaan etsivän aktiivisesti ratkaisuja työelämän muutoksen tuomiin haasteisiin. SAMK pyrkii vastaamaan osaajapulaan monialaisella koulutustarjonnalla sekä uusien kansainvälisten ohjelmien kehittämisellä. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen edellyttää kuitenkin tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Auditointiryhmä suosittelee SAMKia systemaattisesti kehittämään yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.
Alueen tarpeet ja työelämän muutos ohjaavat myös jatkuvan oppimisen tarjontaa. Monialaisen koulutustarjonnan ylläpitäminen edellyttää kuitenkin koulutuksellisen yhteistyön kehittämistä muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa sekä onnistumista uuden henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Auditointiryhmä suosittelee jatkamaan entistä systemaattisempaa koulutuksellisen yhteistyön kehittämistä sekä työelämän muutoksiin liittyvää ennakointityötä.
SAMKissa seurataan valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä. Työllistymistä pidetään SAMKissa keskeisenä mittarina koulutuksen työelämärelevanssin onnistumiselle. Jo koulutusten suunnittelussa otetaan huomioon työelämän edustajien osallistuminen koulutusten toteutuksiin. Haastatteluiden mukaan työelämästä tulevien asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa oli tuottanut opiskelijoille myönteisiä oppimiskokemuksia. Suurin osa valmistuneista työllistyy alueelle, joten monipuolisen alumnitoiminnan rakentamiselle ja alumnien hyödyntämiselle koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on paljon mahdollisuuksia. Auditointiryhmän mukaan alumnitoiminnan kehittäminen edellyttää jatkossakin suunnitelmallista, resursoitua sekä hyvin johdettua toimintaa.
Opetussuunnitelmatyöhön osallistetaan useita eri toimijoita
SAMKissa on osaamisperustaiset opetussuunnitelmat. Auditointimateriaalin perusteella opetussuunnitelmien laatimiseen ja hyväksymiseen on selkeät ja systemaattiset menettelytavat. Opetussuunnitelmatyössä on hyödynnetty myös neuvottelukuntia. Koulutuskohtaisten neuvottelukuntien tavoitteena on ollut tukea koulutuksia työelämälähtöisten opetussuunnitelmien rakentamisessa sekä TKI-toiminnan suuntaamisessa. Myös opiskelijat ovat edustettuina opetussuunnitelmaprosessissa.
Vuoden 2022 alussa SAMKissa alkoi opetussuunnitelmien uudistustyö. Auditointivierailu vahvisti, että opetussuunnitelmien uudistamistyöhön oli jo valmistauduttu. Opiskelijoille oli tehty opetussuunnitelmia koskeva kysely ja lisäksi he olivat osallistuneet opetussuunnitelmien uudistumista käsitteleviin työpajoihin. Opetussuunnitelmatyötä tukevat myös osaajapoolit, joiden tehtävänä on kehittää kaikille tutkinnoille yhteisiä opintoja. Auditointiryhmälle hyvänä käytännön esimerkkinä onnistuneesta opetussuunnitelmatyöstä näyttäytyi Porin yliopistokeskus, jonka kanssa SAMK rakentaa opiskelijoille polkuja yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Auditointiryhmän saaman käsityksen mukaan neuvottelukuntien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön on viime vuosina ollut vaihtelevaa. Opetussuunnitelmien työelämärelevanssin varmistamiseksi auditointiryhmä suosittelee kehittämään neuvottelukuntien ja työelämän edustajien osallistumista opetussuunnitelmatyöhön.
SAMKissa opetussuunnitelmien uudistamisen yhtenä tavoitteena on yhtenäisten kansalliseen viitekehykseen perustuvien arviointikäytänteiden vieminen opetussuunnitelmiin. Tällä halutaan varmistaa tutkinnon taso sekä koulutusten yhdenmukaiset arviointikäytänteet. Arviointikehikko on laadittu monialaisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä opetuspalveluiden johdolla. Haastatteluiden perusteella arviointikehikko on osin jo otettu koulutusten käyttöön, mutta kehitystyötä tarvitaan edelleen, jotta se soveltuu kaikille koulutusaloille. Auditointiryhmä pitää opetussuunnitelmien kehittämistyöhön panostamista erityisen tärkeänä, jotta opiskelijoille saadaan mahdollisimman yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset arviointikäytänteet. Opetussuunnitelmien systemaattisella yhteiskehittämisellä pystytään arvioimaan opetuksen kuormitustekijöitä sekä mahdollistamaan entistä joustavammat opiskelukäytänteet. Opiskelijan työmäärä vastaa ECTS-järjestelmän periaatteita. Opiskelijoiden työmäärää ja opintojen kuormittavuutta seurataan opintojen etenemissuunnitelmien vuosittaisessa käsittelyssä koulutustoimikunnassa sekä opiskelun ja hyvinvoinnin kehittämisryhmässä.
TKI:n ja opetuksen integroinnin käytäntöjä kehitettävä systemaattisesti
SAMKissa TKI:n ja opetuksen integrointiin on jo olemassa hyviä käytänteitä erityisesti opinnäytetöissä ja harjoitteluissa. Auditointivierailulla tuli esiin muitakin hyviä esimerkkejä onnistuneesta TKI:n ja opetuksen integroimisesta, kuten yrityskiihdyttämöverkosto ja akatemiamalli. Kuitenkaan systemaattisia TKI:n ja opetuksen integroimisen malleja koko ammattikorkeakoulun tasolla ei haastatteluissa tullut esiin, vaan esimerkit ilmensivät pääasiassa yksittäisen opettajan tai tutkijan oman TKI-toiminnan kytkemisestä omaan opetukseen. Haastatteluiden perusteella opiskelijoita voisi kytkeä hankkeisiin entistä monipuolisemmin. Auditointiryhmä suosittelee TKI-toiminnan integroinnin huomioimista opetussuunnitelmien uudistamisessa ja opintojaksojen suunnittelussa. Opetussuunnitelmien ja opintojaksojen toteutusten tulisi olla joustavia siten, että opiskelijoille saadaan entistä mielekkäämpiä työelämätoimeksiantoja sekä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua TKI-hankkeisiin.
Auditointiaineistosta ja haastatteluista ei muodostunut selkeää kuvaa siitä, mikä on kuvataiteiden koulutuksen merkitys SAMKin koulutustarjonnassa ja teollisuuskorkeakoulun profiilissa. Auditointiaineiston perusteella Kankaanpään taidekoulu on merkittävä kansallinen toimija, joten sen mahdollisuuksia osana koulutusta sekä TKI-toimintaa on syytä arvioida. Auditointiryhmä kannustaa pohtimaan, olisiko mahdollista hyödyntää kuvataiteen menetelmiä integroimalla esimerkiksi palvelumuotoilua tai Design Thinking -ajattelua muihin aloihin. Tämä voisi tukea opiskelijan luovuutta ja innovaatio-osaamista teollisuuspainotteisen korkeakoulun arjessa.