Korkeakoulun itsearviointi
Tiedolla toimiminen koulutuksen johtamisessa
Koulutuksen tilaa seurataan yksikkö- ja yliopistotasolla vuosiraportoinnin ja strategian kehittämisohjelmien seurannan yhteydessä. Tutkinto-ohjelmien arviointi perustuu suoritus-, tutkinto- ja läpäisytietoihin, kyselyihin sekä opiskelijapalautteisiin. Yksiköt seuraavat perustutkinto-opiskelijoiden opintojen edistymistä, mutta käytänteiden yhdenmukaisuudessa on vielä kehitettävää. Tohtoriopintojen etenemistä seuraavat ja tukevat tiedekuntien kullekin opiskelijalle vahvistamat seurantaryhmät.
Uusien ohjelmien perustamisessa, uudistamisessa ja ohjelmien lakkauttamisessa hyödynnetään yliopiston koulutusohjelmien laadunvarmistuskriteereitä. Koulutusta koskevia tietoja kootaan yliopiston tietovarastoon, joka on hyödynnettävissä tutkinto-ohjelmittain. Tietojen kirjaamistapojen täsmentämisellä on parannettu tiedon laatua ja luotettavuutta. Tiedolla toimimista ja keskitettyä raportointia on kehitetty, ja opiskelijoiden etenemisen seurantaraportti voidaan ottaa yksiköissä käyttöön syksyllä 2020.
Opetuksen laadusta, opiskelukokemuksista ja tutkintojen tuottamasta osaamisesta kerätään runsaasti palautetta opiskelijoilta, opettajilta ja sidosryhmiltä. Palautteita hyödynnetään strategisessa kehittämisessä, päätöksenteossa, pedagogisessa kehittämisessä ja oppimisen tutkimuksessa. Palautejärjestelmän tuottamaa tietoa ei kuitenkaan pystytä vielä hyödyntämään täysimääräisesti, koska analysoitua tietoa ei saada riittävän nopeasti yksiköiden käyttöön eikä kyselyjä aina tehdä oikea-aikaisesti kehittämissyklissä. Erityisesti seurantatiedon saanti koulutuksen vaikuttavuudesta on koettu jäävän palautejärjestelmän ulkopuolelle.
Kuvio 6 Jyväskylän yliopiston koulutuksen palautekokonaisuus 2020
Palautteen keruun systematisoimiseksi yliopistossa otetiin vuonna 2015 käyttöön yhteinen kurssipalautejärjestelmä. Lisäksi useissa yksiköissä opettajat keräävät itse palautetta opetuksestaan, sillä sen on koettu palvelevan määrämuotoista palautetta paremmin opetuksen kehittämistä. Opiskelijoita motivoidaan antamaan palautetta kertomalla heille sen merkityksestä opetuksen kehittämisessä. Opettajien vastapalautetta pidetään tärkeänä, mutta sen antaminen näyttää vielä olevan harvinaista.
Koulutustoimintaa ja -palveluita kehitetään laatujärjestelmän mukaisesti arviointiin perustuen. Esimerkiksi hajanaiseksi tunnistettu koulutuksen palautejärjestelmä arvioitiin vuonna 2019, ja sen pohjalta koulutuksen palautejärjestelmäkokonaisuutta kehitetään vuosien 2020–2021 aikana vastaamaan paremmin koulutuksen ja opetuksen kehittämisen tarpeita. Opiskelijoille suunnatut palvelut arvioidaan palveluiden arvioinnin yhteydessä lukuvuonna 2020–2021.
Tutkimusperustainen opetuksen kehittäminen
Yliopistolla on ollut vuodesta 2011 alkaen käytössään yhteisöllinen, tutkimukseen perustuva opetuksen kehittämisen toimintamalli, jossa tuetaan vuosittain opetuksen kehittämisen hankkeita ja tutkimuskausia. Hankkeiden hyviä käytänteitä jaetaan verkostoissa ja tilaisuuksissa ja tuloksia hyödynnetään OPS-työssä ja käytännön pedagogiikan kehittämisessä.
Opetuksen kehittämisen tutkimuskaudet ovat mahdollistaneet mm. opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamisen sekä tutkimustulosten hyödyntämisen OPS-työssä. Ne ovat lisänneet verkostoitumista alan tutkijoiden kanssa sekä vierailuja ulkomaisiin yliopistoihin. Sekä kehittämishankkeiden että tuettujen tutkimuskausien yhteydessä on tuotettu useita tieteellisiä esityksiä ja julkaisuja.
Kehittämistyöstä tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti monitieteinen yhteistyö on koettu hyödylliseksi. Toisaalta koko toimintamallin tutkimuksellisen viitekehyksen rakentamisessa ja hankkeiden tulosten levittämisessä laajempaan käyttöön on vielä parantamisen varaa. Esille on noussut myös tarve linkittää opetuksen kehittämisen toimintamalli paremmin koulutuksen kehittämisohjelman tavoitteisiin ja tehdä kehittämisen sykleistä nykyistä pitkäjänteisempiä. Kokonaismallin kehittäminen aloitetaan koulutusneuvoston johdolla vuoden 2020 aikana.
Tutkimusperustainen oppimisympäristöjen kehittäminen
Strategiatyön myötä yliopisto käynnisti 2019 JYULearn-konseptin kehittämisen, jonka ideana on edistää oppimisen monipaikkaisuutta ja osallistaa yhteisö pedagogisesti ja digitaalisesti tarkoituksenmukaisten opetuksen käytänteiden kehittämiseen. Kokeilujen avulla tunnistetaan toimivia ratkaisuja ja luodaan uudenlaisia oppimisen tiloja, joissa oppimista tehdään näkyväksi. Tavoitteena on kehittää opetus- ja oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat joustavat ja yksilölliset opiskelutavat ja opintopolut.
| Vahvuudet |
Kehittämiskohteet |
| Myönteinen kehittämisilmapiiri |
Opintojen edistymisen systemaattinen seuranta |
| Vahvasti tuettu ja ohjattu opetussuunnitelmien kehittämistyön sykli |
Tarkoituksenmukainen arviointi- ja palautetiedon kerääminen ja systemaattinen hyödyntäminen |
| Yliopiston systemaattinen johtamismalli tukee koulutuksen kehittämistä |
Opiskelijoiden oppimista tukevat käytännöt vastapalautteen antamisessa |
| Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun yksiköiden kehittämisryhmissä ja koulutusneuvostossa |
Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen ja systematisoiminen koulutuksen kokonaisvaltaisessa kehittämistyössä |
|
Yhteisöllisten kehittämismallien luominen ja käyttöönotto osaksi yksiköiden toimintakulttuuria |
Koulutusten palautejärjestelmän toimivuutta tulee edelleen kehittää
Jyväskylän yliopisto arvioi säännöllisesti koulutusten laatua ja huolehtii niiden ajantasaisuudesta suhteessa tutkimukseen sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kerätä koulutukseen liittyvää palautetietoa ja seurata säännöllisesti koulutukseen liittyvää palautetta yliopisto-, tiedekunta- ja laitostasoilla sekä tehdä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä palautteen perusteella. Jyväskylän yliopisto kerää monenlaista ja monen tasoista tietoa koulutuksesta, sen arvioimisesta ja kehittämisestä, ja niiden tavoitteena on tuottaa laajasti tietoa koulutuksen eri osa-alueista. Suurin osa palautekokonaisuuteen sisältyvistä kyselyistä on kuitenkin luonteeltaan selvittäviä. Varsinaisia tutkimuksellisia palauteinstrumentteja opetukseen, oppimiseen ja hyvinvointiin ei Akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushanketta (AAKE) ja Kandipalautetta lukuun ottamatta juuri ole käytössä. Samoin palautekokonaisuuden eri palauteinstrumenttien suhde Jyväskylän yliopiston strategiaan ja laatujärjestelmän kokonaisuuteen ei ole kaikilta osin selvä.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on hyödyntää palautekokonaisuudesta saamaansa tietoa systemaattisesti koulutusten kehittämisessä suhteessa viimeisimpään tutkimustietoon sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Auditointiryhmä sai vierailulla näyttöä siitä, että Jyväskylän yliopistossa on jaettu ja suhteellisen selkeä käsitys siitä, miten palautetietoa on tarkoitus käyttää koulutusten kehittämisessä yliopiston, tiedekuntien ja laitosten tasoilla. Käytännössä palautesykli eli palautteiden kerääminen, analysointi ja niiden pohjalta tehtävä kehittäminen toimii osittain eri systeemisillä tasoilla, mutta ei vielä kaikilta osin. Käytännössä palautetietoa ei vielä pystytä hyödyntämään täysimääräisesti koulutuksen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto on tunnistanut palautekokonaisuuden kehittämistarpeet ja on asettanut tavoitteeksi sen uudistamisen lähivuosien aikana.
Jyväskylän yliopiston johtoryhmä, johon kuuluvat rehtorit ja dekaanit, tarkastelee säännöllisesti koulutukseen liittyvää palautetta ja toimenpiteitä. Yliopiston hallitus ei sen sijaan tuonut haastattelussa selkeästi esille tai tunnistanut systemaattisen palautetiedon osuutta koulutuksen strategisessa kehittämisessä.
Opiskelijoiden saama vastapalaute eli tieto siitä, miten palautetta on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä ja mitä muutoksia on tehty, toteutuu vaihtelevasti: osalla tiedekunnista ja laitoksista on selkeät käytännöt vastapalautteen antamiseen, mutta osalla ei. Opiskelijat kuvasivat vastapalautteen saamisen olevan harvinaista ja vähäistä.
Tohtoriopiskelijoiden vaikuttamis-, osallistumis- ja palautteenantomahdollisuudet tohtorikoulutuksen kehittämisessä ovat auditointihaastattelujen perusteella rajalliset. Ne vaikuttavat myös toimintaa ohjaavien ohjeiden perusteella rajallisemmilta kuin perustutkinto-opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua oman koulutuksensa kehittämiseen.
Jatkuvaa oppimista edistetään monin eri tavoin
Jyväskylän yliopisto rakentaa jatkuvan oppimisen tarjontaa eri kohderyhmille monista eri lähtökohdista. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet huomioidaan koulutusten suunnittelussa, toteutuksessa ja koulutusten arvioinnissa. Osana opetussuunnitelmatyötä on rakennettu jatkuvan oppimisen toimintamallia, jonka tavoitteena on vastata osaamistarpeisiin toisen asteen opiskelijoista seniorikansalaisiin. Samoin tavoitteena on rakentaa toimivia kytköksiä tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tarjonnan välille, mutta tämä ei ole vielä saumatonta. Kehittämiskohteina ovat erityisesti jatkuvan oppimisen osaamistarpeiden tunnistaminen, opintojen sisältöjen kehittäminen sekä toimivan mallin rakentaminen jatkuvan oppimisen kysynnän ja tarjonnan välille.
Jyväskylän yliopistossa on pitkä perinne yhteistyöstä lukio- ja ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä EduFutura-toiminnassa, ja siirtymiä toisen asteen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen välille on rakennettu suunnitelmallisesti. Sidosryhmät toivat esille suunnitelmallisuuden, yhteisten tavoitteiden rakentamisen ja tiiviimmän yhteistyön tarpeet jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan rakentamisessa. Sidosryhmien näkökulmasta jatkuvan oppimisen tarjonta tulisi saada nykyistä nopeammin ja toimivammin palvelemaan työelämän tarpeita.