HEI's self-assessment
Strategisista teemoista koulutustarjontaa ja koulutuksen suunnittelua ohjaavat erityisesti teemat opiskelijakeskeinen korkeakoulu, työelämään integroitunut korkeakoulu, digitaalinen ammatillista oppimista uudistava korkeakoulu, aluetta kehittävä kansainvälinen korkeakoulu sekä kestävän kehityksen korkeakoulu. Laurean strategiassa kuvatut osaamisalueet ja yhteisesti määritetyt työelämäkompetenssit suuntaavat sisällöllisesti koulutuksia ja niiden työelämäläheisyyttä.
Työelämäläheisyys ja opiskelijakeskeisyys koulutuksen suunnittelun kulmakivinä
Laurean laadukkaan koulutuksen toteuttamista tukee kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD). LbD-toimintamallin elementit – autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuus ja luovuus – tukevat opetuksen ja oppimisen työelämään integroitumista opetuksen suunnittelun lähtökohtana. LbD-mallin noudattamiseen ohjaavat opetuksen laatukriteerit lähi- ja monimuoto-opetukselle sekä verkko-opetukselle. Tavoitteena on, että opettajat hyödyntävät kriteereitä opinnon suunnitteluvaiheessa arvioimalla (uusia) toteutuksiaan kriteerien valossa.
Tutkintotasolla työelämärelevanssin huomioonottaminen koulutuksen suunnittelussa on vastuutettu erityisesti tutkintovastaaville ja tutkintojen työelämän ohjausryhmille. Tutkintojen työelämän ohjausryhmien tehtävänä on niin työelämän muutosten ennakointi kuin myös tutkinnon työelämärelevanssin varmistaminen. Ennakointitiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa pyritään vahvistamaan toteuttamalla vuosittain ennakointityöpaja, johon osallistuu laajasti koulutuksen kehittämisestä vastaavia toimijoita. Ensimmäinen työpaja toteutetaan keväällä 2022.
Työelämätoimijoilta saadun palautteen lisäksi opiskelijapalautteella on keskeinen merkitys koulutuksen suunnittelussa (ks. 1.3). Kaikissa koulutuksen kehittämisryhmissä on mukana opiskelijakunnan valitsema opiskelijaedustaja, jonka tehtävänä on varmistaa opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen ryhmän vastuulle kuuluvassa suunnittelu- ja kehittämistyössä. Johdon ja opiskelijakunnan välillä pidetään lukukaudessa kaksi tapaamista, johon molemmat osapuolet tuovat omia avauksiaan. Vuodesta 2016 lähtien käytössä on ollut mentorointiohjelma, jossa johdon edustajat ovat toimineet opiskelijakunnan hallituksen jäsenten mentoreina. Lisäksi opetuksesta vastaava vararehtori vierailee opiskelijakunnan edunvalvontatiimin kokouksissa säännöllisesti.
Jatkuvan oppimisen tarjontaa kehitetään tutkintokoulutusten kehittämisen rinnalla hyödyntäen mm. tutkintojen työelämänohjausryhmiltä, Alumni Advisory Boardilta, verkostoilta sekä AVOP-palautteesta ja uraseurannasta saatua tietoa. Suunnittelussa hyödynnetään myös YAMK-opinnoissa tuotettuja trendikortteja ja hankkeissa tuotettua tietoa.
Koulutusten kansainvälistymisen laadukkaasta kehittymisestä vastaa Kansainvälisyyden kehittämisryhmä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty Globaalisti kestävällä polulla – Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet -ohjelmassa, jota tukee koulutuksen kansainvälisyyslinjaukset. Globaaliosaaminen on yksi kaikille tutkinnoille yhteisistä työelämäkompetensseista, joka läpileikkaavana teemana otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa. Aloittaville opiskelijoille toteutetut informaatiotilaisuudet kansainvälistymismahdollisuuksista auttavat opiskelijoita suunnittelemaan esim. kansainvälisen vaihdon osaksi opintojaan. Opiskelu vieraalla kielellä antaa opiskelijalle mahdollisuuden kansainvälistymiseen paitsi kielen myös kansainvälisesti painottuneen opetussuunnitelman ja monikulttuurisen opiskelijaryhmän avulla. Kansainvälisessä yhteistyössä on suunniteltu yhteisiä virtuaaliopintoja. Laurea on mukana kuuden korkeakoulun PIONEER-allianssissa, joka kattaa kaikki tieteenalat ja koulutustasot. Opiskelijakunnan rooli on merkittävä ulkomaisten opiskelijoiden integroitumisessa sekä kansainvälistymismahdollisuuksien tuomisessa opiskelijoille.
AMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa TKI:n ja opetuksen integroinnin suunnittelu ja seuranta ovat tutkintojen kehittämisryhmien vastuulla – ryhmiin kuuluvat myös tutkintoon liittyvät TKI-tutkimusohjelman tai läpileikkaavan teeman edustajat. Integraation periaatteet on kuvattu intraneteissä henkilöstön ja opiskelijan näkökulmasta. Lisätäkseen vaikuttavuutta opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolla, rakennettiin uuden strategian myötä malli, jossa kerätään pitkittäistä tutkimusdataa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. TKI-YAMK-opintopolussa opiskelijat voivat suorittaa lähes koko YAMK-tutkinnon strategisiin painoaloihin kytkeytyvissä TKI-hankkeissa. Lisäksi uutena yhteisvalinnan hakukohteena vuonna 2022 on TKI-YAMK-koulutus Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen. Laurea on ollut mukana kirjoittamassa julkaisuja TKI:n ja opetuksen integraatiosta: Avoin TKI-integroitu oppiminen – toteuttamistapoja ja oppimisympäristöjä, Avoin TKI-integroitu oppiminen – toimintamallit ja hyvät käytänteet ja Avoimen TKI-integroidun oppimisen tarkistuslistat – työkalu avoimuuden toteuttamiseen.
Opetusmenetelmät, oppimisen arviointi ja oppimisympäristöt osaamisen kehittymisen tukena
Pedagogiset ratkaisut ja opetusmenetelmät kuvataan opinnon toteutussuunnitelmalla. Pedagogisen kehittämisryhmän toiminnalla tuetaan pedagogisten ratkaisujen kehittämistä sekä opettajien ja ohjaajien pedagogista osaamista. Opetustyön ajokortti -osaamismerkin suorittamisella ohjataan (uusia) opettajia koulutusprosessiin liittyvien riittävien tietojen ja taitojen hankkimiseen. Fyysisten ja digitaalisten oppimisen tilojen (Canvas-oppimisympäristö) lisäksi sosiaalinen oppimisympäristö muodostuu LbD-mallin mukaisesti opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkumppanien vuorovaikutuksessa.
Arvioinnin perustana on opetussuunnitelmassa määritetyn osaamisen arviointi, jota opinnon toteutussuunnitelmassa tarkennetaan. Osaamisen tason tunnistaminen perustuu yhteisesti määriteltyihin arviointikriteereihin, jotka pohjaavat kansalliseen viitekehykseen. Opettaja kirjaa toteutussuunnitelmaan osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja arvioinnin kohteet. Lisäksi toteutussuunnitelman mallipohjassa on ohjeistettu opinnon kuormittavuuden arviointi. Toteutunutta työmäärää ja kuormittavuutta seurataan opiskelijapalautteen pohjalta.
Opetussuunnitelmia arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain. Työskentelyä ohjaavat yhteiset opetussuunnitelmien perusteet ja niitä täydentävät ohjeistukset. AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opetussuunnitelman kehittämisestä vastaa tutkinnon kehittämisryhmä, YAMK-tutkinnoissa koulutuksen vastuuopettaja. Moduulitason muutokset hyväksyy koulutuksen johtoryhmä. Laurean johtoryhmä hyväksyy uudet tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat.
| Vahvuudet |
Kehittämiskohteet |
| Opiskelijaedustajien osallistuminen koulutuksen kehittämisryhmien toimintaan tukee opiskelijakeskeisyyttä koulutuksen suunnittelussa |
Ennakointitiedon hyödyntämisen systematisointi koulutuksen suunnittelussa
|
| Työelämän ohjausryhmät tuovat systematiikkaa työelämätarpeiden ymmärtämiseen ja tukevat tutkinnon sisällöllistä suunnittelua |
Opinnon toteutussuunnitelmien tasalaatuisuus
|
| LbD-toimintamalli koulutuksen suunnittelussa edistää oppimisen työelämäläheisyyttä |
Laatukriteerien hyödyntäminen opintojen toteutusten suunnittelussa |
Osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö ja opinnot on kuvattu selkeästi
Laurea on luonut strategiassa esitetyistä muutostarpeista kriittiset muutoshankkeet, joista kolme ensimmäistä kytkeytyvät koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden vahvistamiseen. Näitä ovat osaamisperustaisuus, oppimisen laatu ja opintotehokkuus, jatkuva oppiminen sekä avoimet digitaaliset opinnot. Auditointihaastatteluiden perusteella kriittiset muutoshankkeet ovat toimiva menettelytapa, ja henkilöstö tunnistaa niiden tavoitteet. Kriittisten muutoshankkeiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Koulutustarjonnalla on yhteys strategiassa kuvattuihin korkeakoulun osaamisalueisiin. Strategiassa on myös kuvattu tutkintojen yhteiset työelämävalmiudet. Kestävän kehityksen teemat on sisällytetty kaikkiin koulutuksiin.
Koulutusten suunnittelu on selkeästi ohjeistettu Laurean intranetissä, ja suunnitteluprosessi vuosikelloineen ja vastuineen on näkyvillä. Laurealla on systemaattiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseen. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien vastaavuus kansalliseen viitekehykseen on kuvattu. Opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja tutkintorakenne muodostuu ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen moduuleista. Moduuleille ja opintojaksoille on kuvattu osaamistavoitteet, jotka pohjautuvat työelämän tarpeisiin sekä tutkimustietoon tulevaisuuden tarpeista. Opiskelijoiden työmäärät määritellään ECTS-järjestelmää käyttäen. Koulutusten toteutussuunnitelmapohjassa on mukana ohjeistus työmäärien määrittelystä. Lisäksi intranetissä on opettajien työn tueksi kuormittavuustyökalu opiskelijoiden työmäärien arviointiin. Opintojen kuormittavuutta seurataan koulutuksissa palautteiden avulla.
Arviointiryhmä katsoi, että opiskelija saa opetussuunnitelmien liitteestä hyvän kokonaiskuvan opinnoista. Opetussuunnitelman liitteessä on kuvattu tutkintokohtaisesti opintojen rakenne, vaatimukset, osaamisen ja oppimisen arviointitavat sekä joustavien opintojen suoritus- ja erikoistumismahdollisuudet. Samassa yhteydessä kuvataan yhteys Laurean strategisiin tavoitteisiin eli siihen, miten koulutustoiminnassa näkyvät opiskelijakeskeisyys ja kansainvälisyys sekä miten kehittämispohjainen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD) tukee opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua. Laurean johto pitää tärkeänä opiskelijakeskeisyyden kehittämistä ja erilaisten opiskelijoiden ja heidän arkensa ymmärtämistä.
Teemoitetut kehittämisryhmät osallistavat kehittämistyöhön
Auditointiryhmä piti koulutustoiminnan menettelytapaohjetta hyvänä käytäntönä. Ohjeessa kuvataan koulutustoiminnan yhteiset periaatteet, vastuut ja roolit. Tämän avulla varmistetaan opetuksen laadun seuranta eri mittareiden ja palautteiden avulla sekä tarvittavat kehittämistoimenpiteet koulutuksissa. Lisäksi ohjeessa on kuvattu koulutukseen liittyvien työryhmien keskeiset tehtävät ja työryhmien suhde toisiinsa. Auditointivierailun perusteella koulutustoiminnan menettelytavat sekä koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen ovat osallistavia. Auditointihaastatteluissa Laurean johto, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät tunnistivat erilaiset osallistavat menettelytavat.
Auditointiaineiston mukaan tutkintokohtaiset työelämän ohjausryhmät ja kehittämisryhmät arvioivat työelämärelevanssia sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen integrointia tutkinto-ohjelmissa. Tutkintojen työelämän kehittämisryhmät antavat tietoa työelämän viimeisimmistä muutoksista ja lähentävät koulutusta työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haastatteluissa tuli esille, että opiskelijoiden ja työelämän edustajat osallistuvat ja vaikuttavat koulutuksen suunnitteluun erityisesti kehittämisryhmien kautta. Kansainvälisyyden ja jatkuvan oppimisen kehittämisryhmät toimivat omina ryhminään.
Yhteiset käytännöt luovat pohjan laadukkaan koulutuksen toteuttamiselle
Auditointivierailun aikana tuli esille, että osaamisperustaisuus ja LbD-malli toimivat vahvasti koulutuksen suunnittelun perustana. Osaamisperustaisuutta kuvattiin läpileikkaavana ja jatkuvana työnä opetuksen suunnittelussa, osaamistavoitteiden sanoittamisena sekä opetussuunnitelman jatkuvana päivittämisenä. Myös uusi henkilöstö perehdytetään LbD-malliin. Opinnoista on tarjolla erilaisia toteutustapoja, jolloin myös opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimisympäristöt vaihtelevat eri toteutustapojen mukaisesti. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, jotka perustuvat tutkintojen viitekehykseen (EQF/NQF), pysyvät kuitenkin samoina eri opintojaksolla. Parhaimmillaan eri opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimisympäristöt tukevat linjakkaasti osaamistavoitteiden saavuttamista. Toteutustavat on kuvattu selkeästi toteutussuunnitelmassa. Kuvausten tasalaatuisuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää eri koulutuksissa.
Eri toteutustapojen laatukriteerit, yhteiset arviointikriteerit, opetustyön ajokortti -osaamismerkki, opettajien valmennukset sekä Master-työtilat toimivat opettajien tukena varmistamassa laadukkaita toteutuksia. TKI-toiminta kytkeytyy koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen LbD-toimintamallin avulla. Hyvänä käytäntönä opettajien työpajoissa tuotiin esille uuden oppimisalustan käyttöönoton yhteydessä toteutetut oppimisen muotoilun valmennus sekä kaikkien opettajien käytössä olevat CC-lisensoidut Master-työtilat, joiden laatua kehitetään opiskelija- ja opettajapalautteen perusteella. Auditointihaastatteluissa tuli myös esille, että tutkitun tiedon hyödyntämistä haluttiin opetuksessa vahvistaa, mihin auditointiryhmä kannustaakin lämpimästi.