1.1 Koulutuksen suunnittelu

Auditointiryhmän arvio

Osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö ja opinnot on kuvattu selkeästi

Laurea on luonut strategiassa esitetyistä muutostarpeista kriittiset muutoshankkeet, joista kolme ensimmäistä kytkeytyvät koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden vahvistamiseen. Näitä ovat osaamisperustaisuus, oppimisen laatu ja opintotehokkuus, jatkuva oppiminen sekä avoimet digitaaliset opinnot. Auditointihaastatteluiden perusteella kriittiset muutoshankkeet ovat toimiva menettelytapa, ja henkilöstö tunnistaa niiden tavoitteet. Kriittisten muutoshankkeiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Koulutustarjonnalla on yhteys strategiassa kuvattuihin korkeakoulun osaamisalueisiin. Strategiassa on myös kuvattu tutkintojen yhteiset työelämävalmiudet. Kestävän kehityksen teemat on sisällytetty kaikkiin koulutuksiin.

Koulutusten suunnittelu on selkeästi ohjeistettu Laurean intranetissä, ja suunnitteluprosessi vuosikelloineen ja vastuineen on näkyvillä. Laurealla on systemaattiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseen. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien vastaavuus kansalliseen viitekehykseen on kuvattu. Opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja tutkintorakenne muodostuu ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen moduuleista. Moduuleille ja opintojaksoille on kuvattu osaamistavoitteet, jotka pohjautuvat työelämän tarpeisiin sekä tutkimustietoon tulevaisuuden tarpeista. Opiskelijoiden työmäärät määritellään ECTS-järjestelmää käyttäen. Koulutusten toteutussuunnitelmapohjassa on mukana ohjeistus työmäärien määrittelystä. Lisäksi intranetissä on opettajien työn tueksi kuormittavuustyökalu opiskelijoiden työmäärien arviointiin. Opintojen kuormittavuutta seurataan koulutuksissa palautteiden avulla. 

Arviointiryhmä katsoi, että opiskelija saa opetussuunnitelmien liitteestä hyvän kokonaiskuvan opinnoista. Opetussuunnitelman liitteessä on kuvattu tutkintokohtaisesti opintojen rakenne, vaatimukset, osaamisen ja oppimisen arviointitavat sekä joustavien opintojen suoritus- ja erikoistumismahdollisuudet. Samassa yhteydessä kuvataan yhteys Laurean strategisiin tavoitteisiin eli siihen, miten koulutustoiminnassa näkyvät opiskelijakeskeisyys ja kansainvälisyys sekä miten kehittämispohjainen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD) tukee opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua. Laurean johto pitää tärkeänä opiskelijakeskeisyyden kehittämistä ja erilaisten opiskelijoiden ja heidän arkensa ymmärtämistä.

Teemoitetut kehittämisryhmät osallistavat kehittämistyöhön

Auditointiryhmä piti koulutustoiminnan menettelytapaohjetta hyvänä käytäntönä. Ohjeessa kuvataan koulutustoiminnan yhteiset periaatteet, vastuut ja roolit. Tämän avulla varmistetaan opetuksen laadun seuranta eri mittareiden ja palautteiden avulla sekä tarvittavat kehittämistoimenpiteet koulutuksissa. Lisäksi ohjeessa on kuvattu koulutukseen liittyvien työryhmien keskeiset tehtävät ja työryhmien suhde toisiinsa. Auditointivierailun perusteella koulutustoiminnan menettelytavat sekä koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen ovat osallistavia. Auditointihaastatteluissa Laurean johto, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät tunnistivat erilaiset osallistavat menettelytavat.

Auditointiaineiston mukaan tutkintokohtaiset työelämän ohjausryhmät ja kehittämisryhmät arvioivat työelämärelevanssia sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen integrointia tutkinto-ohjelmissa. Tutkintojen työelämän kehittämisryhmät antavat tietoa työelämän viimeisimmistä muutoksista ja lähentävät koulutusta työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haastatteluissa tuli esille, että opiskelijoiden ja työelämän edustajat osallistuvat ja vaikuttavat koulutuksen suunnitteluun erityisesti kehittämisryhmien kautta. Kansainvälisyyden ja jatkuvan oppimisen kehittämisryhmät toimivat omina ryhminään.

Yhteiset käytännöt luovat pohjan laadukkaan koulutuksen toteuttamiselle

Auditointivierailun aikana tuli esille, että osaamisperustaisuus ja LbD-malli toimivat vahvasti koulutuksen suunnittelun perustana. Osaamisperustaisuutta kuvattiin läpileikkaavana ja jatkuvana työnä opetuksen suunnittelussa, osaamistavoitteiden sanoittamisena sekä opetussuunnitelman jatkuvana päivittämisenä. Myös uusi henkilöstö perehdytetään LbD-malliin. Opinnoista on tarjolla erilaisia toteutustapoja, jolloin myös opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimisympäristöt vaihtelevat eri toteutustapojen mukaisesti. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, jotka perustuvat tutkintojen viitekehykseen (EQF/NQF), pysyvät kuitenkin samoina eri opintojaksolla. Parhaimmillaan eri opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimisympäristöt tukevat linjakkaasti osaamistavoitteiden saavuttamista. Toteutustavat on kuvattu selkeästi toteutussuunnitelmassa. Kuvausten tasalaatuisuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää eri koulutuksissa.

Eri toteutustapojen laatukriteerit, yhteiset arviointikriteerit, opetustyön ajokortti -osaamismerkki, opettajien valmennukset sekä Master-työtilat toimivat opettajien tukena varmistamassa laadukkaita toteutuksia. TKI-toiminta kytkeytyy koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen LbD-toimintamallin avulla. Hyvänä käytäntönä opettajien työpajoissa tuotiin esille uuden oppimisalustan käyttöönoton yhteydessä toteutetut oppimisen muotoilun valmennus sekä kaikkien opettajien käytössä olevat CC-lisensoidut Master-työtilat, joiden laatua kehitetään opiskelija- ja opettajapalautteen perusteella. Auditointihaastatteluissa tuli myös esille, että tutkitun tiedon hyödyntämistä haluttiin opetuksessa vahvistaa, mihin auditointiryhmä kannustaakin lämpimästi.