TKI-projektin aloituspalaveri
TKI-projektin aloitukseen on käytössä sisäinen aloituspalaveri helpottamaan AMK:n ohjeiden, aikataulujen ja velvollisuuksien huomioimista projektitoiminnassa. Aloituspalaveri varmistaa sen, että kaikki uudessa projektissa aloittavat henkilöt ja heidän esihenkilönsä ovat tietoisia projektikäytännöistä ja mm. tietosuojasta, julkaisuprosessista, sopimuksista, innovaatioista sekä projektihenkilöstön eri rooleista.
Alueelliset TKI-ekosysteemit
Turun AMK on ollut perustamassa 10 alueellista TKI-ekosysteemiä. Esimerkiksi Lisäävän valmistuksen keskus teollisuudelle, jossa korkeakoulut testaavat yhteistyössä lääketieteellisiä materiaaleja valmistavien yritysten kanssa materiaaleihin liittyviä uusia tuoteinnovaatioita ja valmistusmenetelmiä lääkitykseen, rokoteannosteluun ja rokotteiden stabilointiin. MMAM-hankkeessa korkeakoulut testaavat yhteistyössä lääketieteellisiä materiaaleja valmistavien yritysten kanssa materiaaleihin liittyviä uusia tuoteinnovaatioita ja valmistusmenetelmiä. Yhteistyö on kehittänyt alalla käytettyjä laitteistoja ja lisälaitteita sekä tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia omien lääke- ja rokotevalmisteidensa tuote- ja prosessikehitykseen. Projekti sai OKM:n profilaatiorahoitusta. Kyseessä on yksi Turun AMK:n terävimmistä osaamiskärjistä ja alueellisesti merkittävä ekosysteemi. Ko. alueellisen TKI-ekosysteemin projekteja ovat myös SILVAC ja AMBioPharma.
Verkostokampukset alueen vetureina
Verkostokampukset – Teknologiakampus Turku, Terveyskampus Turku ja Kulttuurikampus Turku – edistävät niiden jäsenorganisaatioiden yhteistyötä kaikessa toiminnassaan puuttuen päällekkäisyyksiin ja etsien synergiaetuja. Verkostokampukset ovat tiiviissä yhteydessä Turun kaupunkiin ja Varsinais-Suomen liittoon ja niiden strategioihin.
Teknologiakampus Turku kehittää Turun neljän korkeakoulun tekniikan koulutusta ja tutkimusta yhdistäen samalla korkeakoulujen voimavarat tukemaan alueen yritysten TKI-toimintaa. Päätehtävät ovat tekniikan alan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien yhdistäminen, tekniikan koulutusyhteistyön lisääminen, yhteisen tekniikan tutkimusstrategian luominen sekä tekniikan alan vetovoimaisuuden että yhteisen edunvalvonnan lisääminen alueella.
Osoituksena voimavarojen yhdistämisen hyödyistä on syksyllä 2021 käynnistetty Yrkeshögskolan Novian ja Fraunhofer CML:n uusi tutkimusyksikkö, joka kehittää älykkään merenkulun ratkaisuja Suomen meriklusterin tarpeisiin yhdessä Teknologiakampus Turun korkeakoulujen ja alan yritysten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on mm. mittavan projektisalkun kerryttäminen soveltavan tutkimuksen osalta.
Terveyskampus Turku on merkittävä lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimukselle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle. Tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelu TERTTU yhdistää terveysalan testialustapalvelut. Se tarjoaa yhteiskehittämisen mahdollisuuden terveysalan ammattilaisten kanssa terveysteknologian, elintarvikealan, diagnostiikan, lääke- ja laitekehityksen ja palvelukehityksen aloilla. Terveyskampus Turku on ollut rakentamassa monialaista, verkostomuotoisesti toimivaa Lasten ja nuorten liikunnan osaamiskeskuskusta, jossa lasten ja nuorten liikkumiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Keskittymä vahvistaa huippututkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kulttuurikampus Turku eroaa muista verkostokampuksista jäsenorganisaatioiltaan, mutta se toimii samoin verkostomaisena alustana kulttuurialaan kytkeytyville toimijoille. Työn tuloksena Turkuun syntyy kulttuurialan osaamiskeskus, joka lisää alan työpaikkoja, kasvattaa alueen rahoitusta ja vahvistaa sen veto- ja pitovoimaa.
KampusART
Kupittaan kampuksen taideohjelma on merkittävä julkisen taiteen hanke Suomessa. Ohjelman ytimessä on korkeatasoinen ja moninainen nykytaide, joka lisää Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta sekä rakentaa EduCityn ja alueen identiteettiä. Taideohjelman toteuttajina ovat ensisijaisesti ammattitaiteilijat. Ohjelmaan osallistuu taideopiskelijoita, joita koulutamme julkisen taiteen ammattilaisiksi. Monitaiteinen kokonaisilme vahvistuu ja luo uusia avauksia taiteen kenttään. Taideohjelmassa osallistetaan sidosryhmiä ja viestitään tekemisestä aktiivisesti. Projektin aikana edistetään valtakunnallista julkista taidetta ja sen toimintamalleja.
Korona-ajan uudenlaiset yhteistyömuodot
Koronan tuomaan uudistumisen tarpeeseen yrityskentällä on reagoitu järjestämällä yrityksille digisparrauksia etäyhteyksillä mm. (digi)markkinoinnista ja esihenkilötaidoista. Yritysten tarpeisiin on vastattu opiskelija- sekä liiketoiminnalla.
Projektitoiminnan panos koronan aiheuttamien haittojen torjuntaan näkyy elvytysrahoituksen ja muiden koronaan liittyvien rahoitusten kautta. Fokus on verkostomaisen toiminnan tukemisessa, alueellisen muutoskestävyyden vahvistamisessa ja tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa.
Opetuksessa merkittävään rooliin ovat nousseet etäosallisuuteen perustuvat digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut kuten seminaarien, taiteellisten esitysten ja keskusteluohjelmien striimaukset sekä hyvänä esimerkkinä opinnäytetyönäyttelyn digitaaligalleria.