Auditoinnin lähtökohdat ja toteutus

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toiminta perustuu kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja vaikuttavan tiedon tuottamiseen koulutuksen kehittämiseksi.

Auditointimallin tehtävänä on

  • arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
  • arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin
  • rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
  • kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Auditointimallin periaatteet on kuvattu tarkemmin auditointikäsikirjassa.

Auditoinnin toteutus

Auditoinnin toteutti nelihenkinen ryhmä:

  • Toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu (puheenjohtaja)
  • Yliopettaja Hannu Kotila, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Opiskelija Nita Vallimäki, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Johtava asiantuntija Mikko Valtonen, Keskuskauppakamari.

Auditoinnin projektipäälliköinä toimivat Niina Nurkka ja Marja-Liisa Saarilammi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Auditointi perustuu korkeakoulun toimittamaan aineistoon, itsearviointiraporttiin, pyydettyyn lisäaineistoon sekä auditointiryhmän etäyhteyksin toteutettuun vierailuun korkeakoulussa 9.-10.3.2022. Auditointiryhmällä oli myös pääsy auditoinnin kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditoinnin keskeiset vaiheet ja aikataulu olivat:

Sopimusneuvottelu 31.3.2021
Auditointiryhmän nimeäminen 26.10.2021
Auditointiaineiston ja itsearviointiraportin toimittaminen 15.12.2021
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus korkeakoulussa 14.2.2022
Auditointivierailu 9.-10.3.2022
Korkeakoulujen arviointijaoston päätös auditoinnin tuloksesta 18.5.2022
Raportin julkaiseminen 18.5.2022
Julkistamisseminaari 7.6.2022
Kehittämistyön seuranta 2025

Arviointikriteerit

Arviointialueet I–III arvioitiin kokonaisuuksina käyttäen tasoja erinomainen, hyvä, riittämätön.

Erinomainen taso edellyttää näyttöä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta kehittämistyöstä. Lisäksi kehittämistoimet tuottavat erityistä lisäarvoa korkeakoululle, sidosryhmille tai molemmille. Korkeakoulu osoittaa vakuuttavia esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista.
 
Hyvän tason kriteerit on kuvattu tämän raportin liitteessä 1.
 
Riittämätön taso tarkoittaa, että korkeakoululta puuttuvat arviointialueessa (I–III) kokonaan tai keskeisiltä osin systemaattiset, toimivat ja osallistavat menettelytavat eikä laadunhallinnan vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ole selkeää näyttöä.

Arviointialueiden I-III tulee olla vähintään tasolla hyvä, jotta korkeakoulu läpäisee auditoinnin.