Lapin yliopiston auditointi

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen

Yhteiskunnallista vuorovaikutusta johtaa rehtori, jolla on strateginen kokonaisvastuu alueellisesta, kansallisesta sekä kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä. Rehtorin tukena toimii strateginen johtoryhmä. Yliopiston hallituksessa toimii myös yliopistoyhteisön ulkopuolisia jäseniä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus toteutuu yliopiston perustoimintojen, strategisten valintojen sekä niiden yhteistyöverkostojen kautta sekä koko palvelurakenteen läpileikkaavana toimintana. Operatiivinen johtaminen tapahtuu vararehtoreiden ja palvelukokonaisuuksien johtajien sekä asiantuntijatyöryhmien organisoimana. Tutkimuksen vararehtori johtaa strategisesti merkittävien tutkimusverkostojen ja tutkimushankkeiden yhteistyötä. Koulutuksen vararehtori johtaa koulutuksen, joustavan ja jatkuvan oppimisen kehittämistä sekä alumnitoimintaa. Tiedekuntien dekaanit ja yksiköiden johtajat vastaavat sidosryhmäyhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta operatiivisella tasolla. Oman alan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttamisen toimijoiden vastuut ja tehtävät kohdentuvat tiedekuntien ja yksiköiden asiantuntijoille sekä tutkimus- ja opetushenkilökunnalle. Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunta toimii keskeisenä foorumina konsernin ja muun yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämisessä. Neuvottelukuntaan kuuluu konsernin ja sen korkeakoulujen toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien edustus.

Osana johtamisjärjestelmän uudistamista vahvistetaan myös YVV-toiminnan arviointia ja kehittämistä. Keskeiset toimielimet tässä ovat yliopiston operatiivisessa johtamisessa rehtori sekä opetuksen ja johtamisen kehittämisryhmä ja tutkimuksen kehittämisryhmä. LUC TKI -palveluihin rekrytoitava start up -palvelutoiminta tuo osaltaan yliopiston yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen systemaattisuutta ja vaikuttavuutta. Alueellisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmillaan yliopisto kehittää YVV-toimintaa Lapin ammattikorkeakoulun, elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin kanssa. Yliopisto kehittää alueellista ja kansallista yhteistyötään myös toteuttamalla hallitusohjelmanmukaista TKI-tiekartan toimia, jota tehdään yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa (TEM: teemana: yliopistokaupunki, alueelliset ekosysteemit). Työhön osallistuvat myös muut maakunnalliset toimijat, kuten lappilaiset seutukaupungit ja elinkeinoelämä.

Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutilla on alallaan kansainvälisesti keskeinen asema ja sen tutkimuksella on vahva alueellinen vaikuttavuus. Kestävän matkailun kärkiohjelmalla vastataan kansallisen ja kansainvälisen innovaatiopolitiikan haasteisiin. Täydennyskoulutuksella on hyvät yhteistyökäytännöt ja vuorovaikutus kuntien, alueellisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa edistää alueellisten (työelämän) koulutustarpeiden ennakointia ja tunnistamista.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehittäminen

Yliopiston hallitus seuraa strategian toteutumista, josta vastuuhenkilöt raportoivat hallitukselle sovituin väliajoin. Sen perusteella hallitus tekee linjaukset ja mahdolliset muutokset yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Opetus-ja tutkimushenkilöstö määrittelee yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen osallistumisensa ja vaikuttamisensa omiin työsuunnitelmiinsa perustuen. Toteumatiedot raportoidaan yhteiseen tietokantaan (Lacris). Niiden perusteella arvioidaan YVV-toiminnan toteutumista yliopiston strategiaan ja tavoitteisiin nähden. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indikaattoreina ovat osaamisen suuntaamisen mallissa alueelliset, kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatehtävät sekä jatkuvan oppimisen opintopistekertymät. YVV-toimintaa voidaan arvioida henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa ja yksiköt raportoivat siitä erikseen toimintakertomuksessa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi ja seuranta tapahtuu osana yliopiston toiminnanohjausta tulossopimus- ja kurkistusneuvotteluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston sopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tehdään laajempi toimintaympäristön analyysi yliopiston hallituksen, korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan ja yliopiston henkilöstön kanssa. Myös sidosryhmien palaute huomioidaan yliopiston ja konsernin yhteistyöelimissä.

Yliopiston aluevaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen välineitä on eri yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Yliopisto seuraa
vuosittain täydentävän rahoituksen määrää. Alueelliset rahoitusinstrumentit muodostavat oman kokonaisuuden täydentävässä rahoituksessa. Yliopisto seuraa tutkimus- ja kehittämishanketoiminnassaan myös alueellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden suhdetta yliopiston strategisiin valintoihin sekä seurataan yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutumista ja strategiaperusteisuutta. Seurannasta vastaavat rehtori, rehtoraatti sekä korkeakoulukonsernipalveluiden ohjaus- ja johtoryhmä osana yliopiston toiminnanohjauksen prosesseja. Valmisteluvaiheessa varmistetaan, että suunnitellut hankkeet ovat osa yliopiston painoaloja ja tukevat niiden kehittämistä. Samassa yhteydessä arvioidaan hankkeiden tuloksellisuutta yliopiston ydintehtävien kannalta (tieteelliset, taiteelliset julkaisut, opintopisteet, suoritetut tutkinnot). Strategisesti keskeisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä tehtävää toimintaa ohjaavat yhteistyösopimukset. Seurantaa tehdään vuosittain ja arvioidaan toimintaa suhteessa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Seuranta ja arviointi tehdään yhteistyössä mm. ohjausryhmissä ja se dokumentoidaan. Seurannan ja arvioinnin tuloksista sovitaan kehittämistavoitteet. Lisäksi kerättyä tietoa hyödynnetään yhteistyön kehittämisessä ja yliopiston sisäisessä kehittämisessä. Dokumentaatiot ja kehittämistavoitteet käsitellään yliopiston omissa toimielimissä kuten yliopiston johtoryhmässä.