5 Vertaisoppimisen kuvaus

Vertaisoppimisen (Vo) teeman valmistelusta vastasi AMK:n laaturyhmä rehtorin toimeksiannosta. Teemaksi valittiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) johtaminen, joka sijoittuu pääosin arviointialueelle Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu. Vertaisoppimiskumppaniksi valittiin AMK:n hallituksessa tammikuussa 2020 hollantilainen Hogeschool Utrecht (HU). Turun AMK ja HU ovat strategisen yhteistyöverkosto CARPEn perustajajäseniä. Aktiivisesta yhteistyöstä kertovat opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus sekä useat TKI-hankkeet.

YVV painottuu Turun AMK:ssa strategiassa ja sen todentaminen, seuranta edellyttävät kehittämistä. HU on tehnyt pitkäjänteistä työtä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saralla, joten tavoitteena oli saada eväitä, oivalluksia sekä vertaispalautetta prosessista. Molempia kiinnostavaan aiheeseen perehtyminen jatkoi luontevasti yhteistyön syventämistä.

Vertaisoppimisen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat korkeakoulujen laatuvastaavat työryhmineen (koordinaatioryhmä). Koronan takia työskentely ja vertaisoppiminen toteutui etänä. Työpajojen toteutukseen alun perin suunniteltu aika lyheni, mutta toisaalta etätyöskentelyn ansiosta niihin oli mahdollista kutsua enemmän osallistujia.

Kuvio 14. Vertaisoppimisen aikajana ja vaiheet

Suunnittelu ja toteutus

Koordinaatioryhmä tuotti Teams-palavereissa vertaisoppimistyöpajojen taustamateriaaliksi itsearvioinnin Karvin auditointimanuaalin pohjalta. Työpajoihin osallistuville luotiin omat Teams-kanavat, joihin koordinaatioryhmän tuottama aineisto sijoitettiin. Työpajoja toteutettiin kaksi (à 2 h) ennakkotehtävineen. Ensimmäisessä työpajassa jaettiin hyviä käytäntöjä ja toisessa työpajassa keskusteltiin siitä, miten niitä voisi soveltaa omassa korkeakoulussa.

Tilaisuudet alkoivat yhteisellä orientaatiolla, jota seurasi työskentely Teams-kanavilla alakohtaisissa ryhmissä (liiketoiminta, tekniikka, terveys ja hyvinvointi sekä taide ja media), joissa kussakin oli 3–4 osallistujaa/korkeakoulu. He edustivat korkeakoulujen eri tehtäviä (koulutus, TKI ja työelämäyhteydet). Lopuksi rehtorit reflektoivat työpajan tuloksia yhteenvetokeskustelussa. Tukena oli Socrative-alusta ja Teams, koordinaatioryhmällä lisäksi WhatsApp.

Arviointi ja tulokset

Ennakkoon koottu itsearviointiaineisto toi esiin YVV:n johtamiseen liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Molemmat korkeakoulut käyttävät vaikuttavuuden edistämisessä opiskelijalähtöistä monialaista projektioppimista, käytännönläheistä TKI-toimintaa sekä yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Myös strategisen toiminnan suunnittelussa ja seurannan indikaattoreissa on yhtäläisyyksiä, kuten valmistuneiden ja sidosryhmien tyytyväisyys. Eroavaisuuksia löytyi mm. toiminnan arvioinnin painopisteistä (HU on tehnyt analyysin taloudellisesta jalanjäljestään) ja järjestelmistä, joita johtamisen tukena käytetään (AMK:n TEPPO- ja ASKO-järjestelmät).

Työpajat onnistuivat hyvin teknisesti ja pääpiirteittäin sisällöllisesti. Ryhmien keskustelut olivat vilkkaita ja palautteen perusteella työtapa koettiin etätoteutuksenakin toimivaksi ja innostavaksi. Painopisteeksi nostettua vaikuttavuuden mittaamista ja hyödyntämistä osana johtamista sivuttiin, mutta vaikuttavuuden johtaminen koettiin vaikeaksi ja abstraktiksi aiheeksi. Tästä syystä keskusteluissa nousseet hyvät käytännöt liittyivät johtamisen sijaan paljon opetuksessa käytössä oleviin konkreettisiin toimintatapoihin, joiden kautta osallistujat kokivat voivansa edistää ja osittain arvioida korkeakoulun YVV:ta.

Työpajoissa käytiin keskustelua yhteisistä haasteista, joihin koettiin lukeutuvan mm. vaikeudet koota korkeakoulussa hajallaan olevaa tietoa YVV:sta, haasteet saada tarpeeksi kattavalta sidosryhmäjoukolta palautetta korkeakoulun toiminnasta sekä rajalliset arviointimenetelmät vaikuttavuuden mittaamiseksi. Näihin haasteisiin liittyvää keskustelua toivottiin jatkettavan AMK:n ja HU:n henkilöstön kesken työpajojen jälkeen. Erityisesti nostettiin esille tarve jatkaa keskusteluja siitä, miten korkeakoulut voisivat tavoittaa paremmin ja sitä kautta saada enemmän palautetta eri sidosryhmiltä.  Tulevien jatkokeskustelujen aikana kyetään todennäköisesti perehtymään varsinaisiin vaikuttavuuden johtamiseen liittyviin haasteisiin korkeakouluissa.

Oman organisaation hyvät käytännöt Kumppaniorganisaation hyvät käytännöt
  • BisneAkatemia -oppimisfoorumi ja monialaiset ja -ammatilliset yhteistyöprojektit (esim. Capstone)
  • Turun AMK:n yhteistyö julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa
  • Opiskelijakeskeiset projektit, joissa käytetään PBL-ohjausmallia
  • Alumniyhteistyön kehittäminen hyödyntämällä erilaisia viestintäkanavia
  • Elinikäisen oppimisen tukitoimet ja vaikuttavuus
  • Neighborhood Houses: naapuruston kulttuuritoimijoiden ja yleisön välisen yhteistyön kehittäminen
Antakaa konkreettinen esimerkki/esimerkkejä, miten vertaiskumppanin hyviä käytäntöjä aiotaan hyödyntää tai on jo hyödynnetty.
Koulutus:

  • Yhteisen Smart Sustainable Cities -opintojen jatkokehittäminen
  • Koulutuksen ja TKI:n integroimisen menettelyiden jakaminen

TKI:

Työelämäyhteistyö:

  • Sote-alan ammattispesifin alumnitoiminnan hyvät käytännöt (esim. puheterapian alumnipäivät ja LinkedIn-verkostojen luominen) olivat konkreettisia esimerkkejä, joita voitaisiin soveltaa Turun AMK:ssa.

Auditointiryhmän palaute

Turun ammattikorkeakoulu valitsi vertaisoppimisen aiheeksi Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu -arviointialueeseen sisältyvän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamisen. Vertaisoppimisen aiheen valinta perustuu Turun ammattikorkeakoulun strategiaan. Vertaisoppimisen kumppaniksi Turun ammattikorkeakoulu valitsi Hogeschool Utrechtin Alankomaista. Molemmat korkeakoulut toimivat strategisessa yhteystyöverkostossa CARPEssa ja heillä on aktiivista yhteistyötä sekä TKI-hankkeissa että kansainvälisissä opiskelija- ja henkilöstövaihdoissa, joten vertaisoppimisen kumppanin valinta on hyvin perusteltu.

Vertaisoppimisen tavoitteet on asetettu selkeästi ja vertaisoppimisen prosessi toteutettiin suunnitelmallisesti vaiheittain etätyöskentelynä. Vertaisoppimisen työpajoissa oli molemmista korkeakouluista osallistujia eri koulutusaloilta ja eri tehtävistä. Työpajatyöskentelyn aikana vertaisoppimisen aiheeksi valittu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen johtaminen osoittautui haastavaksi aiheeksi. Itsearviointiraportin mukaan työpajoissa jaettiin enemmän opetuksen hyviä käytäntöjä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutukseen johtamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Myös johtamiseen liittyvistä haasteista keskusteltiin. Itsearviointiraportin mukaan keskusteluja on tarkoitus jatkaa vielä auditointiin liittyvän vertaisoppimisen prosessin jälkeen.

Itsearvioinnin mukaan vertaisoppimisen tuloksena Turun ammattikorkeakoulu sai muun muassa uusia käytäntöjä koulutuksen ja TKI:n integroimiseen sekä taidelähtöisten arviointimenetelmien käyttöön. Haastatteluissa nousi esiin myös alumniviestinnän kehittäminen.  Auditointiryhmä suosittelee hyvien vertaisoppimisessa saatujen käytäntöjen kehittämistä Turun ammattikorkeakoulun toimintaan sopivaksi ja yhteisten keskustelujen jatkamista vertaisoppimisen kumppanin kanssa.