TAMKin järjestelmälliset palautemekanismit
TAMKin vuosisuunnittelu pitää sisällään opintojen vaiheen mukaiset aikataulut palautteen keräämiseen niin AMK- kuin YAMK-tutkinto-opiskelijoilta. TAMK kerää opiskelijapalautetta systemaattisesti. Palautetietoa saadaan opintojaksopalautteen (OJP) sekä TAMKin omien ja valtakunnallisten palautemekanismien avulla. Opintojaksosta saa suoritusmerkinnän, mutta se näkyy opiskelijalle vasta palautteenannon jälkeen. Hylätty suoritus näkyy opiskelijalle heti. Palautemalli on kehitetty opiskelijoiden aloitteesta ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. OJP jakaa auditointihaastattelujen mukaan kuitenkin opiskelijoiden mielipiteitä.
OJP:n perusteella opettajat järjestävät yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joissa analysoidaan saatua palautetta ja keskustellaan kehittämistarpeista. Samalla opiskelijoilla on mahdollisuus saada vastapalautetta. Vaikka toimintatapa jakaa mielipiteitä, antaa se opettajille tärkeää tietoa opetuksesta ja sen sisällöistä sekä vahvistaa tamkilaisuutta.
TAMKin omien kyselyiden lisäksi opiskelijat osallistuvat valtakunnallisiin seurantoihin sekä valmistumisvaiheen palautteen AVOP- ja uraseurantakyselyihin. Myös Tamko kerää opiskelijoilta palautetta ja välittää palautetta eteenpäin korkeakoululle käsiteltäväksi neuvottelukunnissa ja johtoryhmässä. Opiskelijat kokivat erilaiset palautejärjestelmät päällekkäisinä ja aikaa vievinä, johon auditointiryhmä suosittelee jatkossa kiinnittämään huomiota.
Palautteiden hyödyntäminen tärkeä työkalu
TAMK seuraa ja huomioi yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita koulutuksen kehittämisessä hyödyntämällä TKI-toiminnan kehittämisessä olleilta opettajilta, opiskelijoilta sekä sidosryhmiltä kerättyjä palautteita ja kokemuksia. Sidosryhmiltä saatu palaute ohjaa opintojaksojen kehittämistä. Auditointiryhmä suosittelee, että sidosryhmiltä saatua palautetta hyödynnetään laajemmin myös jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Auditointiryhmä kannustaa TAMKia kehittämään tapoja, joilla TKI-toiminnan vaikutusta opintojaksojen sisältöihin voitaisiin laajentaa TKI-toimintaan osallistuvien opettajia omia opintojaksoja laajemmalle. Auditoinnissa ei noussut ilmi tapoja, joilla analysoitaisiin sidosryhmien taholta koulutuksille asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista tai varmistettaisiin opetuksen sisällön ajantasaisuus.
Tampereen korkeakouluyhteisössä niin TAMK kuin Tampereen yliopistokin voi toimia palveluiden järjestäjänä molemmille.” Yhteisten palveluiden toimintaa kuvataan tarkemmin auditointiraportin kohdassa 4. TAMKin tavoitteena on, että yhteiset palvelut palvelevat laadukkaasti ja digitaalisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Organisatorisista muutoksista huolimatta yhteisten palveluiden koetaan onnistuneen palveluiden tuottamisessa ja myös niiden digitalisoinnissa, mikä on näkynyt myönteisesti koronapandemian aikana. Auditointihaastatteluiden mukaan tamkilaiset kokevat yhteisten palveluiden kehittävän omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella.
Maakuntakorkeakouluyhteistyö ja aktiivinen neuvottelukuntatoiminta tukevat ensisijaisesti alueellista yhteistyötä. Tämä yhteistyö tukee erityisesti tutkintoon johtavien koulutusten osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamista ja kehittämistä, mikä on selkeästi TAMKin tunnistettu ja tunnustettu vahvuus. Sidosryhmien edustajien mukaan TAMK on aktiivinen kouluttaja, joka kehittää koulutuksiaan matalalla kynnyksellä elinkeinoelämän palautteiden pohjalta. Työelämälähtöisyys onkin yksi opetuksen kulmakivistä. Tämä tulee esille muun muassa koulutusten hyvänä vetovoimana ja valmistuvien hyvänä työllistymisasteena.