Koulutuksen suunnittelulla on vahva yhteys strategiaan, osaamistarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin
Turun ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu ja koulutustarjonta perustuvat korkeakoulun strategiaan, Varsinais-Suomen alueen osaamistarpeiden ennakointiin ja koulutuksen työelämärelevanssiin. Turun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Varsinais-Suomen ennakointiakatemian toimintaan ja haluaa strategiansa mukaisesti olla maakunnan merkittävä kehityskumppani.
Ammattikorkeakoulun toiminta-alueelle on luotu laajat verkostot koulutuksen ympärille ja koulutuksen ohjausjärjestelmä perustuu strategiassa määriteltyihin kärkiin, mittareihin ja kvartaaliseurantaan. Haastattelujen perusteella sidosryhmien merkitys koulutuksen kehittämisessä tunnistetaan, mutta koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on myös alueellisia haasteita, jotka Turun ammattikorkeakoulu on tiedostanut. Kehittämishaasteina tunnistetaan sidosryhmien sitouttaminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä vuoropuhelu työelämän kanssa koulutuksen kehittämisessä. Auditointiryhmä suosittelee, että ammattikorkeakoulun neuvottelukuntien työskentelyä tulee hyödyntää entistä systemaattisemmin koulutuksen suunnittelussa, osaamistarpeiden määrittelyssä, koulutuksen työelämärelevanssin arvioinnissa ja koulutuksesta saadun palautteen hyödyntämisessä. Koulutuksen suunnittelussa tulee myös nykyistä paremmin ottaa huomioon jatkuvan oppimisen tarpeet ja kansainvälistymisen vahvistaminen. Myös näissä teemoissa voidaan entistä vahvemmin hyödyntää neuvottelukuntia.
Monialaisuuden hyödyntäminen koulutuksessa edellyttää systemaattista suunnittelua
Auditointiaineiston perusteella ammattikorkeakoululla on vakiintuneet menettelyt koulutusten suunnittelulle, osaamistavoitteiden määrittelylle, oppimissuunnitelmatyölle (OPS) ja oppimissuunnitelmien hyväksymiselle. Turun ammattikorkeakoulun intraan Messiin on on laadittu opetuksen suunnittelun vuosikello, joka on käytössä kaikissa koulutuksissa. Haastatteluiden perusteella vuosikello toimii hyvänä tukena vuosisuunnittelun ennakoinnissa ja koulutusten suunnittelussa. Turun ammattikorkeakouluun on perustettu jatkuvan oppimisen tiimi, joka koordinoi jatkuvan oppimisen opintojen ja toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Yksittäisten opintojaksojen suunnitteluun ja verkko-opintojaksoille on opettajille luotu valmiit opintojaksopohjat, jotka perustuvat ECTS-järjestelmään. Yhteisesti laaditut ja hyväksytyt oppimissuunnitelmat pohjautuvat kansalliseen tutkintojen viitekehykseen, innovaatiokompetensseihin ja hyviin käytäntöihin. Opinnäytetöiden arvioinnissa on käytössä ammattikorkeakoulun yhteiset arviointikriteerit. Auditointiryhmä pitää yhteisiä malleja, suunnittelupohjia ja arviointikriteerejä erittäin hyvänä, mutta suosittelee kiinnittämään huomiota yhteisten mallien ja suunnittelupohjien käyttöön kaikilla koulutusaloilla.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO osallistuu aktiivisesti koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Auditointiryhmä pitää hyvänä käytäntönä haastatteluissa esiin tullutta opiskelijakunnan välitöntä ja säännöllistä vuorovaikutusta rehtorin kanssa. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan yhteistyö on toimivaa ja opiskelijat tulevat kuulluksi. Palautetta koulutuksista ja toiminnasta tuodaan esiin puolin ja toisin.
Turun ammattikorkeakoulussa on erinomaiset mahdollisuudet monialaisuuden hyödyntämiseen ja koulutuksen sektoreiden väliseen yhteistyöhön koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Sekä opiskelijatyöpajassa että koulutuksen kehittämisen työpajassa toimivana kokonaisuutena tuotiin esiin YAMK-koulutuksessa toteutettava kaikille koulutusaloille yhteinen Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojakso. Toisena esimerkkinä koulutuksen sektorit ylittävästä yhteistyöstä haastatteluissa esitettiin kulttuuri- ja hyvinvointityön vahvistuminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Auditointiryhmä suosittelee, että monialaisuuden ja koulutuksen sektoreiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia kartoitetaan nykyistä systemaattisemmin ja näitä mahdollisuuksia hyödynnetään koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Innovaatiopedagogiikka tukee koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatiota
Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta on sisällytetty koulutukseen innovaatiopedagogiikan kautta. Innovaatiopedagogiikan yhtenä tavoitteena on yhdistää oppiminen ja soveltava TKI-toiminta alueen työelämäverkostojen kehittämiseen. Näyttö tavoitteen saavuttamisesta vahvistui auditointivierailulla ja erityisesti työpajoissa saatiin esimerkkejä toimivista koulutuksen ja TKI:n integroinnin ratkaisuista. Auditointihaastattelujen perusteella erityisesti YAMK-opiskelijat osallistuvat aktiivisesti TKI-toimintaan ja ovat mukana tutkimusryhmissä. Perustutkinto-opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan perustuu pääasiassa opinnäytetöihin, harjoitteluihin ja projektioppimisympäristöissä toimimiseen. Auditointiryhmä suositteleekin, että perustutkinto-opiskelijoiden osallistumista TKI-projekteihin kehitetään nykyistä monipuolisemmiksi.
Auditointiaineiston mukaan innovaatiopedagogiikkaan liittyvän oppimisen kulmakivet ovat opintoihin integroitu soveltava TKI-toiminta, joustava OPS, monialaisuus, aktivoivat oppimis- ja opetusmenetelmät, monipuolinen kehittävä arviointi sekä uudistuva opettajuus ja opiskelu. Tavoitteena on innovaatiokompetenssien ja ammattialakohtaisten kompetenssien kehittyminen. Turun ammattikorkeakoulun asettaman tavoitteen mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneella asiantuntijalla on kyky osallistua innovaatioprosesseihin, hyvä elämä ja kestävä tulevaisuus. Haastatteluissa ja koulutuksen kehittämisen työpajassa saatiin näyttöä siitä, että innovaatiopedagogiikka näkyy paitsi koulutusten myös OPSien suunnittelussa ja suunnitteluun liittyvässä ohjeistuksessa. Opetussuunnitelmasta käytetään käsitettä oppimissuunnitelma.
Auditointivierailulla saatiin näyttöä siitä, että koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatiossa hyödynnetään jo nyt monialaisuutta, mikä näkyy muun muassa monialaisissa julkaisuissa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan mahdollisuuksia monialaisuuden hyödyntämiseen koulutuksen ja TKI:n integraatiossa on kuitenkin vielä nykyistä enemmän. Auditointiryhmä suosittelee monialaisuuden ja koulutuksen sektoreiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tiivistämistä myös koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatiossa.