Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti useiden palautekanavien kautta
Turun ammattikorkeakoulussa opiskelijoilta kerätään palaute- ja arviointitietoa useiden eri palautekanavien kautta ja useaan eri aikaan. Osa palautekanavista, kuten opiskelijabarometri, on kerran vuodessa toteutettava ja osa palautekanavista toimii jatkuvana tarpeen mukaan. Haastattelujen mukaan palautekanavien kehittämistä on tehty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Useat eri palautekanavat nähtiin haastatteluissa pääsääntöisesti hyvänä asiana, mutta monikanavaisuudesta voi myös syntyä rinnakkaisia prosesseja ja epäselvyyttä siitä, minkä eri palautteen perusteella kehittämistä milloinkin tehdään ja mitä palautekanavaa käytetään missäkin tilanteessa. Opiskelijat kokivat, että palautteilla on merkitystä koulutuksen ja opintojaksojen kehittämiseen, vaikka eivät tunnistaneetkaan kaikkia palautekanavia. Auditointiryhmä suosittelee, että palautejärjestelmäkokonaisuuden jäsentämisessä kannattaa käyttää vuosikelloa tai jotain muuta mallia, jotta palautteiden ajoitus ja säännönmukaisuus jäsentyvät paremmin opiskelijoille. Kokonaisuuden jäsentäminen voi auttaa myös ammattikorkeakoulua systemaattisemmin hyödyntämään eri palautekanavien kautta saatuja palautteita ja kehittämisehdotuksia.
Auditointiryhmä pitää hyvänä käytäntönä sitä, että opiskelija voi antaa nimetöntä palautetta silloin, kun se tuntuu tärkeältä eikä vain tietyissä virallisissa kohdissa. Mielenkiintoinen hyvä käytäntö oli ammattikorkeakoulun käyttämä nimettömän palautteen seurantamahdollisuus, jossa anonyymin palautteen antaja voi seurata palautteen käsittelyä ja etenemistä. Opiskelijat kertoivat myös saavansa opintojakson yhteydessä tietoa aiemman opiskelijapalautteen perusteella tehdyistä muutoksista.
Koulutuksesta saatu palaute ohjaa kehittämistä
Turun ammattikorkeakoulu seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutuksia varmistaakseen niiden ajantasaisuuden suhteessa tutkimustietoon sekä yhteiskunnan ja alueen muuttuviin tarpeisiin. Koulutus on myös koko ajan entistä enemmän kansainvälistymässä, joten auditointiryhmä suosittelee, että aluelähtöisyyttä pohditaan koulutuksen kehittämisessä nykyistä enemmän myös maakuntaa laajemmasta näkökulmasta. Neuvottelukuntien ja sidosryhmien osuutta palaute- ja arviointitiedon keräämisessä ja siihen pohjautuvassa koulutuksen kehittämisessä tulee kehittää entistä systemaattisemmaksi ja vahvemmaksi. Sidosryhmiä ja neuvottelukuntia kannattaa hyödyntää nykyistä systemaattisemmin myös jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kehittämisessä.
Auditointiaineiston mukaan koulutuksen sektoreilla koulutusten osaamistavoitteiden saavuttamista seurataan vararehtorin johdolla toteutettavissa vuosittaisissa OPS-keskusteluissa. Ammattikorkeakoulun tasolla OPS-työtä tekee Koulutuksen kehittämisen tiimi, jossa on edustajat kaikilta koulutuksen sektoreilta. Opiskelijat arvioivat ammatillisen osaamisensa ja innovaatiokompetenssiensa kehittymistä sekä antavat palautetta koulutuksesta opettajatuutorin kanssa käytävässä kehityskeskustelussa.
Ammattikorkeakoulun kehittämä yhteinen innovaatiopedagogiikka-malli on jatkuvasti kehittyvä. Haastatteluiden perusteella mallin yhteinen kehittäminen perustuu siihen, mikä on paras pedagoginen ratkaisu nykyiseen tilanteeseen ja tuleviin muuttuviin haasteisiin. Innovaatiopedagogiikka mainittiin usein auditointivierailulla ja auditointiryhmä sai näyttöä siitä, että siihen ollaan vahvasti sitouduttu. Ammattikorkeakoulun valitseman yhteisen innovaatiopedagogisen mallin sisältöä ja muotoa kannattaa tulevalla strategiakaudella päivittää vastaamaan entistä paremmin myös jatkuvan oppimisen, yhteiskunnan muutoksen ja kansainvälistymisen tarpeita.
Arviointi- ja palautetieto otetaan huomioon myös tukipalveluiden kehittämisessä. Tukipalveluiden toiminnasta kerätään palautetietoa systemaattisesti useiden palautekanavien kautta sekä opiskelijoilta että henkilöstöltä. Hyvänä esimerkkinä opiskelijapalautteiden perusteella tehdystä kehittämisestä tuotiin haastatteluissa esiin Opiskelijapalvelut 24/7, jossa opiskelijat voivat ladata opintotodistuksen ja opintosuoritusotteen milloin tahansa. Opiskelijapalautteen perusteella opiskelijoille on kehitetty kaksi vuotta sitten ICT-tukipalvelu, jota haastattelujen mukaan kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin opiskelijoiden tarpeita. Auditointiryhmä suosittelee opiskelijoiden tukipalveluiden edelleen kehittämistä siten, että kehittämisen perustana on opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus. Opiskelijoiden kokemusten mukaan keskitetyissä opintotoimiston neuvonta- ja asiointipalveluissa on edelleen eroja muun muassa palvelun nopeudessa.