Koulutus on strategisesti suunnattua ja alueen tarpeisiin vastaavaa
Karelia-ammattikorkeakoulussa koulutustarjontaa on kehitetty vastaamaan strategisia ja alueellisia tarpeita. Uusia koulutuksia aloitetaan vastaamaan tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Kareliassa on koulutuksen kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on koulutuksen strategisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta. Auditointihaastattelujen mukaan myös kahdesti vuodessa järjestettävät henkilöstön strategiapäivät vahvistavat korkeakoulun strategian ja koulutustarjonnan kohtaamista. Auditointihaastatteluissa esiin tulleita hyviä esimerkkejä työelämälähtöisestä koulutuksen suunnittelusta olivat Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke, jonka tuella vuonna 2024 aloitetaan yhteistyössä työnantajan kanssa toteutettava kielituettu sairaanhoitajakoulutus ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille sekä uudet geronomi- ja dronekoulutukset.
Kareliassa yhtenä strategisena painopisteenä on koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen. Yhtenä tavoitteena on kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu. Kareliassa myös kansainvälisiä koulutuksia on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa ottamalla huomioon alueelliset tarpeet. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2020 aloitettu Industrial management -koulutus. Auditointihaastattelujen mukaan ennen uuden koulutuksen aloittamista Kareliassa tehtiin monipuolinen arviointi, jossa otettiin huomioon työelämän näkökulma ja sidosryhmiltä kerätyt palautteet. Itsearviointiraportin mukaan Kareliassa koulutusten kansainvälistymistä edistetään myös yhteistyössä The INVEST European Universities alliance -verkoston kanssa. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä verkostossa on rakennettu yhteiseurooppalaisia tutkinnon osia.
Itsearviointiraportin ja auditointivierailun perusteella Karelia on merkittävä alueen työvoiman ja osaajien kouluttaja sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaja. Auditointivierailulla vahvistui näkemys siitä, että Kareliassa työelämäyhteistyötä hyödynnetään koulutustarjonnan suunnittelussa siten, että koulutustarjonta vastaa maakunnan kehittämistarpeita. Maakuntastrategia, kaupungin elinvoimastrategia ja keskeisten yhteistyökumppaneiden strategiat ohjaavat ja täydentävät koulutustarjonnan suunnittelua. Erilaiset kehittämisryhmät, kuten koulutuksen kehittämisryhmä ja jatkuvan oppimisen kehittämisryhmä, työelämäauditoinnit, sekä TKI-yhteistyö varmistavat osaltaan koulutusten ja jatkuvan oppimisen tarjonnan työelämärelevanssia. Auditointihaastatteluiden mukaan työelämässä on kuitenkin tarpeita, joihin Karelian koulutuksilla ei pystytä vastaamaan. Haasteena on myös ennakointitiedon kertyminen yksittäisille henkilöille. Auditointiryhmä suosittelee koulutusten ja jatkuvan oppimisen tarjonnan suunnittelussa kehittämään nykyistä rohkeampaa ja innovatiivisempaa ennakointia sekä menetelmiä, joilla järjestelmällisesti kootaan yhteen eri tahoille kertynyttä ja eri menetelmin kerättyä ennakointitietoa.
Analytiikkatietoa kannattaa nykyistä laajemmin hyödyntää opintojen suunnittelussa
Karelia-ammattikorkeakoululla on selkeät ja systemaattiset prosessit ja menettelytavat koulutustoiminnan johtamiseen, koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun ja hyväksymiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön. Prosesseilla on erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. Vararehtori hyväksyy koulutuskokonaisuudet. Vuosina 2020–2022 tehdyssä opetussuunnitelmauudistuksessa kuvattiin koulutusten pedagogisia valintoja ja työelämäyhteistyötä sekä laadittiin Karelian yhteisen osaamisen arviointikriteerit. Itsearviointiraportin mukaan Karelian opetussuunnitelmat on laadittu osaamisperustaisesti vuodesta 2005 lähtien. Koulutuksilla ja opintojaksolla on selkeästi määritellyt osaamistavoitteet, jotka on esitetty opinto-oppaassa. Henkilöstön työpajassa tuotiin esiin, että osaamisperustaisuus näkyy opetussuunnitelmissa sekä opintojaksojen tavoitteissa, sisällöissä ja arviointiperusteissa.
Karelian tarjoamien tutkintojen kuvaukset vastaavat Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallista viitekehystä. Opintojaksojen laajuudet ja työmäärät määritellään opinto-oppaassa ECTS-järjestelmän mukaisesti. Haastatteluista ja työpaja-aineistosta käy kuitenkin ilmi, että opintojaksojen työmäärissä on suurta vaihtelua ja eri lukukausilla on eri määrä opintojaksoja. Lisäksi samankaltaisia opintojaksoja, joihin sisältyy kuormittavia ja laajoja tehtäviä, tulee opiskelijoille suoritettavaksi samanaikaisesti. Toisaalta opiskelijat toivat myös esiin, että heillä on tarvittaessa mahdollisuus vaikuttaa työkuormaansa esimerkiksi pyytämällä lisäaikaa tehtävien palauttamiseen. Auditointiryhmä suosittelee, että Kareliassa kartoitetaan menettelytapoja, joita voidaan hyödyntää opiskelijoiden opintojen ja tehtävien ajoituksen sekä aikataulujen suunnittelussa opiskelijoiden kuormituksen tasaamiseksi. Kartoituksessa kannattaa selvittää mahdollisuuksia hyödyntää suunnittelussa Karelian oman tietoportaalin Karelia-Vipusen tuottamaa tietoa.
TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio tuottaa uuttaa tietoa ja osaamista opetuksen sisältöihin
Auditointivierailun perusteella Kareliassa käytetyt opetus- ja oppimisen arviointimenetelmät sekä oppimisympäristöt tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Karelian työelämäläheiset oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät motivoivat opiskelijoita ja mahdollistavat oppimisen mielekkäällä tavalla. Opetus- ja arviointimenetelmiä sekä oppimisympäristöjen pedagogisessa hyödyntämisessä on kuitenkin haastattelujen ja työpaja-aineiston perusteella jonkin verran epätasaisuutta niin koulutusten kuin opintojaksojenkin välillä. Auditointiryhmä suosittelee Kareliaa varmistamaan, että kaikilla koulutusaloilla opettajilla on osaamistavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi riittävä osaaminen monipuolisten opetus- ja arviointimenetelmien sekä oppimisympäristöjen pedagogiseen hyödyntämiseen.
Auditointivierailun aikana auditointiryhmä vakuuttui siitä, että Kareliassa on tahtoa kehittää opetusmenetelmiä ja pedagogisia oppimisympäristöjä. Opetusmenetelmien kehittämisen tukena toimivat esimerkiksi opettajien digipedagogisia tarpeita tukeva digimentoritoiminta, koulutuksen sisäiset auditoinnit ja tiimiopettajuus. Tulevaisuuden työ -kehittämishankkeessa on uudistettu pedagogisia oppimisympäristöjä ja uudella kehittäjäopettajamallilla halutaan laajentaa ja levittää opettajien pedagogista osaamista. Lisäksi opetushenkilöstön Peda-aamukahveilla jaetaan hyviä käytäntöjä ja tehdään näkyviksi uusia pedagogisia kokeiluja sekä järjestetään työpajoja osaamisen arvioinnin monipuolistamiseksi.
Kareliassa tunnistetun kehittämistarpeen myötä TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiota on tiivistetty. Vuonna 2018 tehtiin palautteen perusteella organisaatiomuutos, jossa TKI-toiminta siirrettiin koulutusaloille. Haastattelujen perusteella organisaatiomuutoksen seurauksena TKI tukee nyt entistä paremmin koulutusta ja työelämäosaamista, ja opettajat osallistuvat aiempaa enemmän TKI-toimintaan. Auditointiaineiston perusteella opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua TKI-toimintaan ja vahvistaa näin osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan. Koulutuksessa TKI-toimintaa toteutetaan projekteina sekä osana opetusta työelämän toimeksiantoina, harjoitteluina ja opinnäytetöinä. TKI-toiminta tuottaa uutta tietoa ja osaamista opetuksen sisältöihin.
Opiskelijoita ja sidosryhmiä kuullaan ja hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa
Haastatteluiden ja opiskelijatyöpaja-aineiston perusteella Kareliassa kuullaan opiskelijoita ja heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua Karelian koulutusten suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskelijat voivat antaa palautetta koulutuksestaan vastaamalla palautekyselyihin. Lisäksi opiskelijoilla on edustus erilaisissa työryhmissä, kuten koulutuksen kehittämisryhmässä ja laaturyhmässä sekä Karelia-ammattikorkeakoulun hallituksessa. Jatkuvan oppimisen kehittämisryhmän kokoukseen opiskelijoita kutsutaan käsiteltävän asiakokonaisuuden mukaan. Haastatteluiden mukaan koulutusohjelmatasolla opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön voisi kuitenkin olla nykyistä aktiivisempaa. Auditointiryhmä suosittelee kehittämään uusia toteutustapoja opiskelijoiden opetussuunnitelmatyöhön osallistamiseen kaikissa koulutuksissa.
Auditointiaineiston mukaan Karelian koulutusten suunnittelun ja opetussuunnitelmatyön vahvuutena on työelämän osallistaminen. Tämä sai vahvistusta auditointivierailun aikana. Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö koulutusten suunnittelussa on aktiivista, mistä hyvinä esimerkkeinä ovat uusien koulutusten aloittaminen ja koulutusten työelämäauditoinnit. Auditointihaastatteluiden perusteella 70 prosenttia Kareliasta valmistuneista opiskelijoista jää työskentelemän Pohjois-Karjalan alueelle. Alumnit ovatkin ammattikorkeakoululle merkittävä voimavara, jota voisi hyödyntää vielä nykyistä monipuolisemmin työelämän tarpeiden kartoittamisessa koulutusten ja erityisesti jatkuvan oppimisen tarjonnan suunnittelussa. Auditointiryhmä suosittelee alumnien osallistamista ja hyödyntämistä koulutusten suunnitteluun entistä systemaattisemmin ja monipuolisemmin.