Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun auditointi

Xamk toteuttaa ja kehittää tulevaisuussuuntautunutta koulutusta, jossa keskeistä on ennakointi, megatrendien huomioiminen, työelämäläheisyys, osaamisperustaisuus ja opiskelijakeskeisyys (Pedagoginen kehittämisohjelma). Koulutuksia arvioidaan ja kehitetään työelämätiedon avulla, jota saadaan sidosryhmä- ja verkostoyhteistyön, TKI-hankkeiden, opiskelijapalautteen ja aktiivisen tutkimus- ja tilastotiedon hyödyntämisen avulla. Opetussuunnitelmien päivittäminen varmistaa tutkintokoulutuksen ajantasaisuuden arvioinnin säännöllisesti (ks. 1.1).

Koulutusalojen ja -yksiköiden systemaattisella tulosseurannalla arvioidaan laatua, tuloksellisuutta ja strategianmukaisuutta. Seurantaan kuuluvat muun muassa opintojaksopalaute, AVOP-palaute, keskeyttäneet, tutkinnot ja valmistuneiden työllistyminen. Tuloksia analysoidaan koulutuksissa, koulutusaloilla, yhtiön johtoryhmässä ja opetuksen johtoryhmässä. Keskeisistä tuloksista raportoidaan hallitukselle. Koulutuksissa ja opetuksen johtoryhmässä seurataan lisäksi tarkemmin opintojen etenemistä mm. opintopistekertymien avulla. Tulos- ja opintojen etenemisen seurantaa helpottavia raportteja ollaan kehittämässä (Power BI). Opiskelijapalautekyselyiden sekä valtakunnallisten AVOP- ja uraseurantakyselyn tulokset käsitellään opetuksen johtoryhmässä sekä tarkemmin koulutusyksiköissä. Seuranta- ja arviointitiedon perusteella sovitaan niin Xamk-tason kuin koulutuskohtaisia toimenpiteitä. Xamk on mukana valtakunnallisessa KAPPAS! Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa -projektissa, jossa tutkitaan kansainvälisen testin avulla opiskelijoiden geneeristen taitojen kehittymistä opintojen aikana. Tulokset käsitellään syksyn 2020 aikana.

Osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan opintojakso- ja harjoittelukohtaisesti, ja arviointi perustuu osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin, kuvattuihin osaamistavoitteisiin sekä osaamisperustaisiin arviointikriteereihin. Opettajan arvioinnin lisäksi menetelminä käytetään ryhmässä ja yksilönä tehtävää itsearviointia, vertaisarviointia, työelämäedustajien arviointia sekä reflektiotilaisuuksia. Joillain aloilla opiskelijat kokoavat opettajan kanssa läpikäytävää osaamisportfolioita tai -päiväkirjaa opintojen ajan. Järjestelmillä, kuten Learn-oppimisympäristöllä ja harjoittelun osaamisen kehittymisen seuranta- ja arviointiohjelma Workseedilla, tuetaan arviointia ja oppimispalautteen antamista. Saadun palautteen perusteella opiskelijat pitävät näitä työkaluja hyvinä. Opinnäytetyön arviointiin ja palautteeseen on tulossa työvälineeksi järjestelmä vuoden 2020 aikana.

Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti yhteisillä kyselyillä aina opintojen alusta alumnivaiheeseen. Kyselyitä täydentävät tutkintokoulutuksissa lukukausittain pidettävät opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittämisfoorumit. Niissä käsitellään palautetta, annetaan vastapalautetta ja tuodaan keskusteluun opiskelijoille tärkeitä asioita. Opiskelijakunta Kaakko on mukana foorumeissa ja toimii muutoinkin keskeisenä opiskelijoiden vaikuttamiskanavana esimerkiksi toimielinten opiskelijaedustuksen kautta.

Opintojaksopalaute kerätään opintojaksoilta yhteisen järjestelmän avulla, välipalautteen opettajat keräävät valitsemallaan tavalla. Opintojaksopalautejärjestelmän ja -prosessin kehittämistyö on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on sekä opiskelijoille että opettajille sujuvampi, vastapalautetoiminnallisuuden sisältävä ja entistäkin paremmin opetuksen kehittämistä tukeva prosessi.

Kuva 5. Opiskelijapalautteet

Opiskelijan roolista koulutuksen kehittämisessä ja palautteen merkityksestä kerrotaan www-sivuilla, intranetissä ja Opinto- ja urasuunnittelu -opintojaksolla. Laatupalvelut tiedottavat yhteisistä kyselyistä ja tuloksista ja analysoivat tulokset organisaatio- ja koulutustasolla. Palautetta seurataan tulosseurannassa ja analysoidaan vuosittaisissa johdon katselmuksissa. Koulutusyksiköissä tulokset analysoidaan tarkemmin, käsitellään henkilöstökokouksissa ja opiskelijoiden kanssa kehittämisfoorumeissa. Koulutusten vastuuhenkilöt avaavat palautteen merkitystä ja vaikutusta opiskelijoille. Opettajat analysoivat opintojaksopalautteen hyödyntäen sitä opetuksen kehittämisessä ja vastaavat opintojaksoilla vastapalautteen antamisesta esimerkiksi keskustellen, sähköpostin, Teamsin tai Learnin kautta. Opettajien kehityskeskusteluissa tehdään katsaus opintojaksopalautteisiin ja sovitaan tarvittaessa toimenpiteistä.

Kuva 6. Opintojaksopalautteen polku

Kyselyiden, kehittämisfoorumeiden ja jatkuvan vuorovaikutuksen yhdistelmä koetaan hyväksi toimintatavaksi. Parannettavaa on edelleen vastapalautteen antamisen systemaattisuudessa. Myös opiskelijoiden saaminen kehittämisfoorumeihin on koettu ajoittain haasteelliseksi. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu palautekyselyiden arviointi erityisesti kuormittavuuden kannalta. Itsearvioinnissa nousi esiin, että palautteenannon merkitystä voitaisiin selventää opiskelijoille opinto- ja urasuunnittelun opintojaksolla. Opintojaksolla tulisi harjoitella nykyistä enemmän itse- ja vertaisarviointia sekä tavoitteisiin peilaavan, rakentavan palautteen antamista. Avoimen AMK:n ja täydennyskoulutuksen kehittämiskohteena on palautteen hyödyntäminen systemaattisemmin koulutustarjonnan kehittämisessä.  

Tukipalveluita kehitetään henkilöstön, opiskelijakunnan ja opiskelijoiden kanssa työryhmien, käyttäjätestausten ja yhteiskehittämisen menetelmien avulla. Esimerkiksi opetuksen hallinto hyödyntää systemaattisesti osallistavia yhteiskehittämisen menetelmiä prosessien ja dokumenttien suunnitteluun ja tuottamiseen. Tukipalvelut keräävät asiakaspalautetta muutaman vuoden välein niin henkilöstöltä kuin opiskelijoiltakin ja opiskelijakunta Kaakon tavoin hyödyntävät vuosittaisten opiskelijapalautekyselyiden tuloksia kehittämistyössään.