3.3 Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Auditeringsgruppens bedömning

Henkilöstö on sitoutunut laatukulttuurin ylläpitämiseen

SAMKin henkilöstö on sitoutunut vahvan ja tavoitteellisen laatukulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstö tekee esityksiä uusiksi sisäisiksi auditointikohteiksi ja sitoutuu korjaamaan auditoinneissa esiin tulleita kehittämiskohteita. Tätä tukevat säännöllisesti tehtävät itsearvioinnit, aloite- ja palautemenettelyt sekä vuosittain toteutettavat kehityskeskustelut. Auditointivierailulla saatiin näyttöä siitä, että  sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ovat merkityksellisiä SAMKin toiminnan kehittämisen kannalta. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa havaitaan kehittämiskohteita sekä kerätään seurantatietoa, joka muutetaan toiminnaksi. Myös sisäisten ja ulkoisten auditointien toteuttamisen säännöllisyys koetaan hyväksi. Hyviä käytänteitä jaetaan puolestaan osaajapooleissa, joissa useiden koulutusalojen toimijat kehittävät pedagogisia käytänteitä.  SAMKissa toimii laaturyhmä. Laatukoordinaattorit kokoontuvat kuukausittain käymään läpi heille määriteltyjä tehtäviä. Jokainen laatukoordinaattori toimii myös omalta osaltaan tehtävien toimeenpanijana.

Laatujärjestelmän kehittämisessä hyödynnetään strategiaa sekä siihen liittyviä mittareita. Keväisin ja syksyisin toteutettavissa johdon seminaareissa kerätty tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Keskeiset laatujärjestelmää kehittävät toiminnot liittyvät PDCA-syklin toteuttamiseen, johdon laatukatselmuksiin sekä kansainvälisen auditointiorganisaation suorittamaan vuosittaiseen auditointiin. ISO-standardi ohjaa säännöllisesti toteutettavaan sisäiseen auditointiin. SAMKissa tehdään juurisyyanalyysia ulkoisten ja sisäisten auditointien tuloksista sekä aiemmissa johdon katselmuksissa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Vastuuhenkilöt kehittävät ja arvioivat säännöllisesti prosessien suorituskykyä. SAMK on kehittänyt laatujärjestelmän toimivuutta yksittäisten havaintojen raportoinnista laajempien kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Kehittämiskohteiden tunnistamista ohjaa strategia. Myös auditointiryhmä kiinnitti huomiota laatujärjestelmän käytännön toimivuuden haasteisiin ja pitää hyvänä menettelynä SAMKissa aloitettua työtä laatujärjestelmän kehittämiseksi. 

Opiskelijat vahvemmin mukaan kehittämisryhmiin

SAMKissa toimii säännöllisesti viisi kehittämisryhmää, joissa on jäseninä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. Kehittämisryhmät laativat toiminnastaan vuosittain toimintasuunnitelman ja -kertomuksen. Toimintasuunnitelmat  ja -kertomukset on esitelty opetuksen johtoryhmässä ja ne löytyvät myös laatudokumenteista. Auditointiryhmä kannustaa SAMKia edelleen osallistamaan opiskelijoita erilaisiin kehittämisryhmiin niin, että opiskelijoilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja tunnistaa paremmin tehtyjen kehittämistoimien tulokset. Opiskelijat kokivat, että heidät otetaan mukaan valmisteluvaiheeseen liian myöhään, jolloin mahdollisuutta vaikuttamiseen ei enää ole.

Haastatteluissa sekä auditointiaineistossa tuli selkeästi kuitenkin esiin, että SAMKin toimintakulttuuri on kehittämisorientoitunut, vaikka osin kankeat ja byrokraattiset menettelyt esimerkiksi työaikasuunnittelussa saattavat hidastaa kehittämistoimintaa. Myös yksikkörajat koettiin paikoin haasteena kokeilevalle toimintakulttuurille.