I Osaamista luova korkeakoulu
Arviointialueella arvioidaan niitä menettelytapoja, jotka tukevat opiskelijakeskeistä, työelämälähtöistä ja tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan perustavaa koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Korkeakoululla on esittää esimerkkejä palaute- ja arviointitietoon perustuvien kehittämistoimien vaikuttavuudesta.
Koulutuksen suunnittelu
Koulutustarjonta on korkeakoulun strategian mukaista. Koulutusohjelmat tai vastaavat koulutuskokonaisuudet suunnitellaan siten, että niillä on selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Laadunhallinnan menettelytavat tukevat koulutuksen suunnittelua. Suunnittelussa varmistetaan koulutuksen työelämärelevanssi ja tutkintojen osalta vastaavuus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansalliseen viitekehykseen. Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen suunnitteluun.
Korkeakoululla on menettelytavat varmistaa, että opiskelijoiden työmäärät määritellään ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer and Accumulation System) periaatteita käyttäen. Korkeakoulu varmistaa, että opetusmenetelmät, oppimisen arviointi ja oppimisympäristöt tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja taiteellinen toiminta on sisällytetty koulutukseen siten, että uusin tieto kytkeytyy koulutukseen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Koulutuksen toteutus suunnitellaan siten, että se ottaa huomioon opiskelijoiden moninaiset tarpeet ja niitä vastaavat joustavat opintopolut ja kansainvälistymisen. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään vertailukohteita ja tehdään yhteistyötä korkeakoulun sisällä ja ulkopuolella. Korkeakoululla on systemaattiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseksi.
Koulutuksen toteutus
Koulutuksen toteutus tukee tavoitteellista oppimista, sujuvaa opiskelua, yhteyttä työelämään ja opiskelijoiden aktivisuutta heidän omassa oppimisprosessissaan. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta, joka tukee osaamistavoitteiden saavuttamista.
Korkeakoulu soveltaa johdonmukaisesti ja avoimesti opiskelijavalintaa, osaamisen tunnustamista, opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Koulutuksen toteutukseen liittyvät menettelytavat tukevat opiskelijan valmistumista ja integroitumista työelämään.
Opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhdenvertaisuutta edistetään läpi opiskelijan opintopolun. Korkeakoulu huolehtii riittävistä resursseista, ohjauksesta ja muista palveluista opintojen edistämisen ja oppimisen tukemiseksi.
Koulutuksen kehittäminen
Korkeakoulu seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutusohjelmia ja/tai vastaavia koulutuskokonaisuuksia varmistaakseen niiden ajantasaisuuden suhteessa viimeisimpään tutkimustietoon sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Korkeakoulu kerää tarkoituksenmukaista tietoa koulutuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Korkeakoulu kerää systemaattisesti tietoa opiskelijoiden odotuksista ja tarpeista sekä analysoi, kuinka hyvin koulutusohjelmissa tai vastaavissa kokonaisuuksissa saavutetaan niille asetetut osaamistavoitteet. Palaute- ja arviointitietoa hyödynnetään systemaattisesti koulutuksen kehittämisessä. Vastapalautetta eli tietoa opiskelijapalautteen perusteella tehdyistä muutoksista annetaan opiskelijoille tarkoituksenmukaisella tavalla.
Korkeakoulu kerää ja hyödyntää systemaattisesti tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista, opintojen sujuvuudesta, opintojen kuormittavuudesta ja etenemisestä koulutuksen kehittämiseksi.
Oppimisympäristöjä ja tukipalveluita kehitetään siten, että ne tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista ja vastaavat opiskelijoiden ja opettajien tarpeita. Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen kehittämiseen.
Esimerkki / esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista
Korkeakoululla on esittää esimerkkejä kehittämistoimista.
II Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu
Arviointialueella arvioidaan menettelytapoja, joilla johdetaan ja kehitetään yhteiskunnallista vuorovaikutusta, edistetään korkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta sekä tuetaan kokeilevaa toimintakulttuuria.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen
Korkeakoulu kehittää yhteiskunnallista vuorovaikutustaan ja vaikuttavuuttaan, ja sitä tuetaan johtamisjärjestelmällä. Korkeakoulu on määritellyt yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet sekä millä keinoin tavoitteisiin pyritään.
Korkeakoulun toimintaympäristöanalyysin tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa. Korkeakoulu etsii uudistavia ja kehittämistä mahdollistavia kokeiluja sidosryhmien kanssa, esimerkiksi yhteiskehittämisen keinoin.
Tarkoituksenmukaisilla menettelytavoilla varmistetaan, että yhteiskunnallinen vuorovaikutus tukee kokonaisstrategian toteuttamista. Korkeakoululla on toimiva yhteistyö alumniensa kanssa ja se hyödyntää alumnejaan kehittämistyössään.
Korkeakoululla on toimivia menettelytapoja sidosryhmäsuhteiden ja yhteistyöverkostojen hallintaan sekä uudistamiseen.
Vaikuttava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta
Korkeakoulun tutkimustulokset, kehittämistyö, innovaatiot sekä taiteellinen toiminta uudistavat yhteiskuntaa. Korkeakoululla on toimivia menettelytapoja, joilla se edistää avoimen tiedon ja tutkimuksen yhteiskunnallista hyödyntämistä.
Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä taiteelliselle toiminnalle on asetettu vaikuttavuustavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Korkeakoulu kerää tarkoituksenmukaista tietoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, taiteellisen toiminnan vaikuttavuudesta ja tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri
Korkeakoulun toimintakulttuuri kannustaa kokeiluihin kumppaneiden kanssa ja vahvistaa edellytyksiä luovaan ilmapiiriin.
Korkeakoululla on toimivia menettelytapoja, joilla se tukee henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä ja verkostoitumista sekä edistää laatukulttuurin leviämistä. Korkeakoulu tukee yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa elinikäistä oppimista.
Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Korkeakoulun yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa tukee toiminnan kehittämistä.
Esimerkki / esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista
Korkeakoululla on esittää esimerkkejä kehittämistoimista.
III Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu
Arviointialueella arvioidaan laatujärjestelmän hyödyntämistä strategisessa johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä laatujärjestelmän yleistä toimivuutta ja järjestelmän kehittämistyön suunnitelmallisuutta.
Laatujärjestelmän hyödyntäminen strategisessa johtamisessa
Laatujärjestelmän periaatteet, tavoitteet ja vastuut muodostavat korkeakoulun laatupolitiikan, joka on julkinen. Korkeakoulun laatukulttuuri on osallistava ja avoin: henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat sen kehittämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään korkeakoulun johtamisessa. Järjestelmä tukee korkeakoulun profiilia, perustehtävän mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä strategian toteuttamista. Korkeakoulu varmistaa, että korkeakoulun henkilöstö tunnistaa oman työnsä yhteyden korkeakoulun tavoitteisiin.
Laatujärjestelmän hyödyntäminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä
Korkeakoululla on toimivat menettelytavat, joilla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä. Korkeakoulu tunnistaa laatujärjestelmän tuottaman tiedon avulla henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet, ja tietoa hyödynnetään tässä tarkoituksessa.
Korkeakoululla on menettelytapoja, jolla tuetaan henkilöstön hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Korkeakoulu kannustaa henkilöstöä osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Korkeakoululla on läpinäkyvät menettelytavat henkilöstön rekrytoimiseksi.
Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen
Korkeakoululla on toimiva ja sen perustehtävät kattava laatujärjestelmä. Järjestelmän hyödyntäminen ja kehittäminen on systemaattista. Korkeakoulu pystyy tunnistamaan laatujärjestelmän avulla kehittämistarpeensa ja kehittämään toimintaansa tavoitteellisesti. Laatujärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on näyttöä.
Esimerkki / esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista
Korkeakoululla on esittää esimerkkejä kehittämistoimista.