5 Vertaisoppimisen kuvaus

Jatkuvan oppimisen kehittäminen: Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen vertaisoppimisprojekti

Jatkuvan oppimisen kehittämiseen liittyvä vertaisoppimisprojekti Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK)  ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) välillä toteutettiin vuoden 2020 elo─syyskuun aikana. Varsinaisen vertaisoppimispäivä oli 16.9. 2020 ja se toteutettiin verkossa Teams-sovelluksen välityksellä.

Projektissa oppijana oli SeAMK, ja prosessi liittyi sen tulevaan Karvi-auditointiin täydentäen vapaaehtoista oppivan korkeakoulun arviointialuetta.  SeAMKin ja Karvin välisen auditointisopimuksen mukaan sekä SeAMKin valitseman vapaaehtoisen arviointialueen että auditointiin liittyvän vertaisoppimisen kohteena on jatkuvan oppimisen suunnittelu, organisointi ja kehittäminen.

SAMKin vertaisoppimisen kumppaniksi valikoitumisen perusteena oli ammattikorkeakoulujen vakiintuneet ja aktiiviset yhteistyösuhteet sekä samankaltaiset monialaisuuteen ja aluekehittämiseen liittyvät haasteet. SeAMKissa arvioitiin, että yhteistyö SAMKin kanssa jatkuvan oppimisen liittyvissä kysymyksissä luo hyvät edellytykset uuden oppimiselle ja jatkuvan oppimisen kehittämistyölle.

Jatkuvan oppimisen oppimisprojektin vastuuhenkiköitä SeAMKissa olivat opetuksen kehittämispäällikkö, laatupäällikkö ja jatkuvan oppimisen erikoissuunnittelija. SAMKissa projektin koordinoinnista vastasivat opetuksen vararehtori ja laatupäällikkö.

Vertaisoppimisen tavoitteet

Vertaisoppimisen tavoitteena oli SeAMKin näkökulmasta uuden oppiminen ja oman toiminnan arviointi jatkuvan oppimisen kehittämisen tukemiseksi. Projektin virallisen nimen mukaisesti SeAMK tavoitteli yhteistyöllä kehittämisimpulsseja jatkuvan oppimisen suunnitteluun, organisointiin ja kehittämisen prosesseihin.

Vertaisoppimisprojektissa SeAMK haki vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten kumppanin organisaatiossa painotetaan jatkuvan oppimisen eri alueita ja millaisen painoarvon ne saavat tulevaisuudessa?
  • Miten jatkuvan oppimisen opintopisteet kertyvät (koulutusalat, tutkinto-ohjelmat, jatkuvan oppimisen osa-alueet)?
  • Millä brändillä kumppani markkinoi jatkuvan oppimisen osa-alueita? Millaisia markkinointitoimenpiteitä on tehty ja mitkä niistä ovat osoittautuneet onnistuneiksi?
  • Millaisia kumppanuuksia jatkuvassa oppimisessa on?
  • Miten jatkuvan oppimisen suunnittelu toteutetaan (resurssit, vuosikello)?
  • Millainen on toimijoiden työnjako suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämistyössä?
  • Mistä SAMKin täydennyskoulutuksen tulos syntyy aloittain ja osa-alueittain?

Vertaisoppimisen prosessi

Vertaisoppimisprojektiin osallistui molemmista ammattikorkeakouluista noin 10 asiantuntijan ryhmä. Lisäksi vertaisoppimispäivän Teams-istuntoihin osallistui joukko asiantuntijoita ydinryhmien ulkopuolelta.

Ennen vertaisoppimispäivää osapuolet varmistivat osallistujat, vertaisoppimispäivän ohjelman, SeAMKin jatkuvaa oppimista koskevat kysymykset sekä etukäteen toimitettavan materiaalien aikataulun ja sisällön. Osapuolet toimittavat etukäteismateriaalit kumppaneille noin viikkoa ennen vertaisoppimispäivää.

Vertaisoppimispäivä järjestettiin verkon välityksellä neljänä Teams-istuntona ns. timanttimallia noudattaen. Mallin mukaan osallistujat osallistuivat ensin johdantona toimivaan yhteispalaveriin ja jakaantuivat sen jälkeen kolmeen teemaryhmään. Yhteisessä johdantoistunnossa SAMKin edustajat esittelivät ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen perusteet liittyen muun muassa opiskelijamääriin, opintopistevolyymeihin, opetuksen organisoitumiseen ja vastuutoimijoihin. Teemaryhmien keskustelun aiheena olivat 1) jatkuvan oppimisen suunnittelu, tuotteistus ja kehittäminen, 2) jatkuvaan oppimiseen liittyvä opiskelijahallinto, talous ja tilastointi ja 3) jatkuvan oppimisen opiskelijan tuki, neuvonta ja ohjaus. Teemaryhmien istuntojen jälkeen ryhmien keskustelujen tulokset koottiin yhteen yhteisessä päätöspalaverissa. Vertaisoppimispäivän aikataulu ja rakenne on esitetty kuviossa 5.

 

 

Prosessin tulokset

Vertaisoppimisprosessin toteuttamisessa onnistuttiin koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta hyvin: Aikataulut pitivät ja toimitetut etukäteismateriaalit olivat kattavia sekä huolellisesti laadittuja. Lisäksi osallistujat molemmissa organisaatiossa ilmaisivat innostusta informaation ja kokemusten vaihtamiseen ja uuden oppiseen.

Myös varsinainen oppimispäivä täytti hyvin tavoitteensa. Pääteemat ja valtaosa kysymyksistä ehdittiin käsitellä yhteisistunnoissa ja pienryhmien keskusteluissa. Päivän tuloksena SeAMK sain hyvin dokumentoidun materiaalin esittämiinsä kysymyksiin. Molempien organisaatioiden osallistujat pitivät prosessia ja yhteistä päivää onnistuneena ja hyödyllisenä uuden oppimisen ja informaation vaihdon kannalta.

SeAMKin ja SAMKin jatkuvaan oppimiseen keskittynyt yhteisoppimisprojekti tuotti paljon asiakohtia, joihin molemmat organisaatiot voivat kehittämistoimissaan tarttua. SeAMKin näkökulmasta tällaisia aiheita olivat muun muassa jatkuvan oppimisen organisoituminen ja henkilöresurssit SAMKissa, ohjauspalveluiden käytänteet ja jatkuvan oppimisen innovaatiot opiskelijavalinnoissa. Yhteisen dialogin perusteella molempien ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen kehittämisessä on tärkeää vastata seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten jatkuvan oppimisen opintotarjontaa ja opintojen sisältöjä kehitetään niin, että ne vastaavat alueen ja asiakkaiden osaamistarpeisiin? Miten tässä voidaan tehdä tiiviimmin yhteistyötä alueen verkostojen kanssa?
  • Miten jatkuvan oppimisen kasvava opintotarjonta toteutetaan laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja asiakasta palvellen? Mitä uusia opetuksen malleja ja toteutusmuotoja tämä vaatii?
  • Miten jatkuvan oppimisen roolia korkeakouluopintoihin hakeutumisen väylänä voidaan edelleen kehittää?

 

Oman organisaation hyvät käytännöt Kumppaniorganisaation hyvät käytännöt
  • Jatkuvan oppimisen uudet osaamiskokonaisuudet ja tutkinto-ohjelmien sitoutuminen niiden toteuttamiseen
  • Jatkuvan oppimisen prosessien kehittäminen asiakas- ja toteuttajaystävällisemmiksi
  • Toisen asteen väyläopintojen uudistaminen
  • Jatkuvan oppimisen palveluiden organisointi
  • Jatkuvan oppimisen ohjauspalvelut
  • Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen (avoin AMK) hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa
Esimerkit hyvien käytäntöjen hyödyntämisestä tulevaisuudessa SeAMKissa
  • Jatkuvan oppimisen aikaisempaa selkeämpi organisoituminen organisaatiouudistuksen yhteydessä
  • Jatkuvan oppimisen opinto-ohjauksen kehittäminen
  • Väyläuudistuksen yhteydessä uusien opiskelijavalintamenetelmien hyödyntäminen
  • Verkko-opintojen non-stop-toteutusten kehittäminen

 

Auditointiryhmän palaute

Vertaisoppimisprojektilla oli molempien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta selkeät tavoitteet ja vertaisoppimisprojekti toteutettiin suunnitellusti. Materiaalit olivat kattavat ja hyvin valmistellut. Tapaamisiin oli valittu kattavasti osallistujia ja myös opiskelijoita oli osallistettu prosessiin. Prosessi koettiin hyödylliseksi ja onnistuneeksi molemmissa organisaatioissa.

Auditointimateriaalin ja -vierailun perusteella auditointiryhmä sai käsityksen, että noin vuosi sitten toteutetusta projektista on opittu ja opittuja hyviä käytänteitä toteutetaan jo. Tuloksia on jo nähtävissä esimerkiksi jatkuvan oppimisen selkeämmän organisoitumisen ja ohjauksen osalta.

Auditointiryhmä pitää tärkeänä, että vertaisoppimisprojektin tulokset huomioidaan myös tulevan organisaatiouudistuksen yhteydessä ja jälkeen. Auditointiryhmä suosittelee, että SeAMK toistaa vertaisoppimisprosessin organisaatiouudistuksen jälkeen omaa organisaatiota parhaiten palvelevalla tavalla. Lisäksi vertaisoppimisessa opittuja hyviä käytänteitä ja tietoa olisi aiheellista jakaa systemaattisesti korkeakoulun sisällä.