1.1 Koulutuksen suunnittelu

Korkeakoulun itsearviointi

Koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan sekä muihin ohjaus- ja tausta-asiakirjoihin

Vuosittain laadittavat tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ovat opetuksen suunnittelun ydin. Niiden laadinnassa noudatetaan laatukäsikirjan Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja vuosipäivitys -prosessia.

Koulutuspäällikkö/vastuuyliopettaja laatii opetussuunnitelmat tiiminsä opettajien kanssa. Opetussuunnitelma koostuu opintokokonaisuuksista, jotka puolestaan koostuvat opintojaksoista. Opintojakson kuvauksessa määritellään sen ECTS-kriteeristön mukainen laajuus (1 op vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä), osaamisperustaiset osaamistavoitteet, sisältö ja osaamisperustainen arviointikriteeristö. Opintojakson toteutuksella opettaja määrittelee muun muassa opintojakson opiskelumenetelmät ja opiskelumateriaalin Opintojakson toteuttaminen -prosessin mukaisesti.

SeAMKin strategia, kansainvälistymissuunnitelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa allekirjoitetut sopimukset vaikuttavat koulutuksen suunnitteluun. Koulutustarjonta laaditaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa määriteltyjen koulutusvastuiden perusteella tarpeet huomioiden. OKM:n kanssa solmittavissa nelivuotissopimuksissa puolestaan sovitaan tavoiteltavat AMK- ja YAMK-tutkintomäärät. Myös Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen malli heijastuu koulutuksen suunnitteluun.

Visio Kansainvälinen ja yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle sekä strategian yhdeksän kehittämisohjelman toimenpidesuunnitelmat määrittävät opetuksen suunnittelua. Kehittämisohjelmat Laadukas työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus, Yrittäjähenkinen SeAMK, Kansainvälinen SeAMK, Jatkuvan oppimisen kasvu, Digitaalinen SeAMK ja Vetovoimainen SeAMK heijastuvat koulutukseen.

Kansainvälistymissuunnitelma 2019‒2025 kuvaa opetuksen kansainvälistymistavoitteet. SeAMKissa on panostettu kotikansainvälistymisen lisäämiseen ja kansainvälisyyselementtien näkymiseen opetussuunnitelmissa. SeAMKilla on noin 200 yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 52 eri maassa.

Opiskelijahallinnon ja opetuksen suunnittelun järjestelmä Pepin vuosikello aikatauluttaa opetussuunnittelun. Opetussuunnitelmat laaditaan myös jatkuvan oppimisen polkuopintoihin, erikoistumiskoulutuksiin, korkeakouludiplomeihin, vaihto-ohjelmiin ja toisen asteen väyläopintoihin. Peppi-suunnittelija tarkastaa yhteistyössä koulutuspäälliköiden kanssa opetussuunnitelmien teknisen ja rakenteellisen toteutuksen ja opetuksen kehittämispäällikkö mm. niiden osaamisperustaisuuden.

Oppiminen SeAMKissa  -pedagoginen malli sanoittaa yhteisen oppimisnäkemyksen

Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen malli ja siihen kuuluva liiteosa on laadittu yhteiskehittäen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Sen laadintaa kuvataan tarkemmin kappaleessa 1.4 esimerkkinä onnistuneista kehittämistoimista.

Mallin sosiokonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelijaa autetaan sisällyttämään uutta tietoa aikaisempaan tieto- ja kokemusmaailmaansa reflektoiden. SeAMKilainen opiskelija on aktiivinen tiedon rakentaja, oman oppimisensa tekijä ja vastuussa oppimisestaan. Hän on kehittävä oppija ja hallitsee tavat kehittyä soveltavaksi osaajaksi ja asiantuntijaksi. SeAMKilainen opettaja puolestaan nähdään opiskelijalähtöisenä valmentajana, joka ohjaa tiedon prosessointia ja tukee osaamislähtöisesti opiskelijan oppimisprosessia. SeAMKilaisissa oppimisympäristöissä korostuvat opiskelijalähtöisyys, työelämäläheisyys, projektioppiminen ja digitaalisuus. Ne helpottavat soveltavan osaamisen rakentumista ja mahdollistavat kansainvälistymisen ja yrittäjyyden eri muodoissaan.

Työelämä ja opiskelijat opetussuunnitelmien laadun varmistajina

Valtioneuvoston asetuksen (120/2017) mukaiset kansalliset NQF-vaatimustasot (NQF6 ja NQF7) ovat esillä opetussuunnitelmia laadittaessa ja tarkistettaessa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n laatimien geneeristen kompetenssien lisäksi opetussuunnitelmissa on SeAMKin omina yleisinä kompetensseina yrittäjyysosaaminen ja laadunhallintaosaaminen sekä usein valtakunnallisesti laaditut alakohtaiset kompetenssit. Hoitoalan koulutus on EU-säädeltyä ja rakennusinsinööri- ja rakennusmestarikoulutuksessa on valtakunnallisia pätevyysvaatimuksia.

AMK-tutkintojen opetussuunnitelmissa on opintoja läpileikkaavina juonteina kansainvälisyys, yrittäjyys, tiedonhankinta, urasuunnittelu ja kestävä kehitys. Viimeisimpänä (vuonna 2021) on vahvistettu kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden näkyvämpää ilmenemistä opetussuunnitelmissa.

Työelämäyhteistyö 17 avainkumppaniyrityksen ja –organisaation sekä lukuisien muiden työelämätoimijoiden kanssa heijastuu opetussuunnitelmien sekä jatkuvan oppimisen suunnittelussa ja kehittämisessä. Suurin osa opettajista toimii hankkeissa ja heillä on mahdollisuus myös palkalliseen työelämäjaksoon. Työelämän tarpeista keskustellaan pyöreän pöydän neuvottelukunnissa ja SeAMK Maakuntakorkeakoulu viestii maakunnan alueiden tarpeista. Opiskelijat vaikuttavat opetussuunnitelmien kehittämiseen antamalla palautetta ja osallistumalla SeAMKin työryhmiin sekä yksiköiden johtoryhmiin. Eri palautekanavia tarkastellaan luvussa 1.3.

Opetuksen ja TKI-työn integraatiota kehitetään

Opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön (TKI) integraatio voi olla joko hankelähtöistä tai työelämälähtöistä. Ensimmäiseen liittyen yli puolet SeAMKin opettajista on mukana TKI-hankkeissa, mikä vahvistaa integraatiota ja uusimman tutkimustiedon huomioon ottamista opetuksessa ja sen suunnittelussa. Opiskelijoiden mukanaoloa hankkeissa on päätetty lisätä opinnäytetöiden, harjoittelun ja muun toiminnan muodossa.

Työelämälähtöisen opetuksen ja TKI:n integraatioon liittyen (ks. luku 1.2) opiskelijat ratkovat erilaisissa opiskeluun liittyvissä projekteissa aitoja työelämän toimeksiantoja kaikilla aloilla ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Joissakin tutkinto-ohjelmissa TKI-toiminta on liitetty onnistuneesti osaksi opintojaksojen suorittamista. Tätä toimintaa on laajennettu koko SeAMKissa ja keskustelua opetuksen ja TKI-työn integraatiosta syvennetty.  Melkein kaikki opinnäytetyöt toteutetaan yrityksille ja organisaatioille.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen toteuttaa koulutuspolitiikan tavoitteita ja aluevaikuttavuutta

Jatkuvan oppimisen kehittäminen on yksi koulutuspolitiikan keskeisistä tavoitteista ja sen merkitys kasvaa myös OKM:n rahoitusmallissa vuodesta 2021 alkaen. Jatkuvan oppimisen kehittäminen on mainittu myös ammattikorkeakoululaissa.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen (suunnittelu, organisointi ja kehittäminen) on SeAMKin itse valitseman arviointikohteen ja vertaisoppimisen teemana (luvut 4 ja 5). Toisen asteen väylähaun joustavoittamista jatkuvan oppimisen erityistapauksena kuvataan luvussa 1.4 esimerkkinä onnistuneista kehittämistoimista.

 

Vahvuudet Kehittämiskohteet
  • Laadukas opetussuunnitelmatyö
  • Jatkuvan oppimisen prosessin ja ohjauskäytänteiden edelleen kehittäminen
  • Tiivis työelämäyhteistyö
  • Opetuksen ja TKI-toiminnan integraation systemaattinen kehittäminen
  • Hyvät edellytykset opetuksen ja TKI- toiminnan integraatiolle, sillä yli puolet opettajista toimii hanketyössä
  • Opetussuunnitelman hyväksymisprosessin kehittäminen

Auditointiryhmän arvio

Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen malli ja korkeakoulun strategia tukevat oppimista

Oppiminen SeAMKissa -malli on kehitetty yhteistoiminnallisesti ja osallistavasti. Malli edistää osaltaan opiskelijan oppimista ja osaamistavoitteiden saavuttamista. Pedagoginen malli on mukana korkeakoulun eri toiminnoissa. Auditointiryhmä sai näyttöä mallin soveltamisesta ja sen vaikutuksista. Auditointiryhmä kannustaa pedagogisen mallin soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen myös jatkossa.

Tutkinnot vastaavat ennakkomateriaalien perusteella hyvin Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallista viitekehystä. Koulutuksilla on selkeästi määritellyt yhteiset ja alakohtaiset osaamistavoitteet, jotka on esitetty kattavasti opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden tarkkuudessa on kuitenkin eroja yksiköiden ja tutkinto-ohjelmien välillä. Suunnitteluprosessissa on huomioitu myös kansainvälistyminen sekä jatkuvan oppimisen tarpeet. Itsearviointiraportissa SeAMK nostaa yhdeksi kehittämiskohteekseen jatkuvan oppimisen prosessin ja ohjauskäytänteiden kehittämisen. Auditointiryhmä suosittelee, että varsinkin tutkinto-opiskelijoiden tietoisuutta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista vahvistetaan edelleen. Koulutustarjonnan yhteyttä jatkuvaan oppimiseen on kuvattu tarkemmin luvussa 4.

SeAMKissa on systemaattiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun. SeAMK suunnittelee koulutukset siten, että opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Osaamistavoitteiden määrittelyssä ovat mukana korkeakoulun toimijoiden lisäksi keskeiset sidosryhmät, joten osaamistavoitteissa on huomioitu alueen työelämän näkökulmat ja tarpeet. Auditointiryhmä pitää tätä muun muassa sidosryhmähaastatteluissa esiin tuotua seikkaa erityisenä vahvuutena. Auditointiryhmä suosittelee, että sidosryhmät ja työelämän edustajat ovat koulutusten kohderyhmien lisäksi nykyistä aktiivisemmin mukana myös SeAMKin koulutusten toteutuksissa.

Itsearviointiraportin mukaan opetussuunnitelmien hyväksymisprosessia tulisi vielä kehittää. Lisäksi auditointiryhmä suosittelee, että opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden kuvausten tarkkuustasot yhdenmukaistetaan ja varmistetaan näin koulutuksen suunnittelun tasalaatuisuus eri yksiköiden ja tutkinto-ohjelmien välillä. Haastattelujen perusteella opetus- ja muu henkilöstö tunnistaa suunnitteluprosessin hyvin ja suunnittelu etenee opintohallinnon ja opetuksen suunnittelujärjestelmän Pepin vuosikellon mukaisesti. Suunnittelussa osallistetaan myös keskeisiä sidosryhmiä sekä opiskelijoita tarkoituksenmukaisella tavalla ja hyödynnetään kattavasti alueen työelämäosaamista. Opiskelijoiden työmäärät määritellään ennakkomateriaalin perusteella ECTS-järjestelmän periaatteita käyttäen.