2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen

Auditointiryhmän arvio

Järjestelmällinen johtaminen luo perustan SeAMKin yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle

SeAMK on vahvasti ja pitkäjänteisesti sitoutunut aluekehittämiseen ja elinkeinorakenteen uudistamiseen. Tämä ilmenee korkeakoulun strategisena tavoitteena yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kasvattamiseksi koko maakunnan laajuudella ja sen olennaiset sidos- ja kohderyhmät huomioiden.

SeAMKin johtamisjärjestelmä tukee aluekehittämistyötä asettamalla korkeakoulun toiminnalle selkeät, mutta riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, jotka pohjautuvat maakunnan keskeisiin strategia-asiakirjoihin ja niiden painopisteisiin. Esimerkkeinä jaetuista painopisteistä ovat maakunnan kansainvälistäminen sekä pk-yritysvaltaisen elinkeinoelämän digitalisaation ja omistajanvaihdosten edistäminen.

Aineiston ja haastattelujen perusteella SeAMK on maakunnan työ- ja elinkeinoelämän pulssilla ja reagoi ketterästi niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta tuleviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. SeAMK tekee myös läheistä yhteisyötä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa, mistä viimeaikaisena esimerkkinä on väyläopintomahdollisuuden rakentaminen. Väyläopinnot ovat yksi keino yrittää varmistaa, että alueen nuoret siirtyvät sujuvasti korkea-asteen opintoihin ja jäävät kotimaakuntaansa.

SeAMK seuraa monipuolisesti toimintansa tuloksia

SeAMKin johtamisjärjestelmään kuuluvat toimintasuunnitelmat ja kehittämisohjelmat, jotka toimeenpanevat strategiassa asetettuja tavoitteita. SeAMKin määrälliset tavoitteet kattavat koulutustoiminnan suoritteet, TKI-toiminnan euromäärän, julkaisumäärät sekä opiskelijatyytyväisyyden. Lisäksi korkeakoulu on asettanut itselleen laadullisia tavoitteita, kuten menestyminen yhdessä maakunnan ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

SeAMKin johto ja muu organisaatio seuraavat tavoitteiden toteutumista kattavalla mittaristolla, joihin kuuluu yli 20 tulosindikaattoria. Yhtenä mittarina on valmistuneiden sijoittuminen alueen työ- ja elinkeinoelämään, mukaan lukien yrittäjäksi ryhtyneet. Tässä korkeakoulu on tilastojen mukaan onnistunut vähintäänkin hyvin. SeAMK pyrkii myös jatkuvasti parantamaan toimintansa vaikuttavuuden arviointia ja sen systemaattisuutta. Tästä viimeaikaisena esimerkkinä on NPS-asiakastyytyväisyyskyselyn käyttöönotto. SeAMKin teetättämä selvitys vahvistaa käsitystä korkeakoulun tuottamista pitkän aikavälin positiivisista vaikutuksista alueen talous- ja työllisyyskehitykseen.

SeAMK analysoi pitkäjänteisesti, laajasti ja säännöllisesti toimintaympäristönsä muutosta

SeAMK analysoi oman toimintansa lisäksi laajasti myös toimintaympäristönsä muutoksia. SeAMK tekee analyysiä alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä eri toimi- ja koulutusaloilla. Korkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueen keskeisiin toimintaympäristöä analysoiviin ja ennakointia tekeviin elimiin, kuten maakunnan Tulevaisuustyöryhmään. Näistä saatavaa tietoa SeAMK täydentää omilla analyyseillaan, joita se tekee erityisesti TKI-hankkeiden yhteydessä ja avainkumppaneiden, kuten Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin, verkostoja hyödyntäen.

Analyysityöstä syntyy kattavasti informaatiota, mitä etenkin korkeakoulun johto ja keskijohto sekä TKI-henkilöstö käyttävät toimintansa suuntaamiseen. SeAMKin opetushenkilöstön haastattelun perusteella analyysien tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää enemmän myös opetuksen vuosisuunnittelussa sekä opetushenkilöstön kehityskeskusteluissa.

Yksityiskohtainen laatujärjestelmä, ajan tasalla oleva johto ja sitoutuneet aluetoimijat auttavat SeAMKia onnistumaan tehtävässään

Vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamista edesauttaa SeAMKin laatujärjestelmä, joka on tarkasti määritelty, arjen toimintaa ohjaava ja toiminnan kehittämistä tukeva. Maakunnan keskeisten työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden sekä julkishallinnon luottamus- ja virkajohdon auditointihaastatteluissa osoittama sitoutuneisuus SeAMKin toiminnan edistämiseen auttaa korkeakoulua onnistumaan tehtävissään.

SeAMKin hallitus ja toimiva johto ovat yhdessä korkeakoulun kokonaisstrategian ja johtamisjärjestelmän ankkureita. Hallituksen ja johdon jakama näkemys strategiasta on haastatteluiden perusteella kirkas ja yhtenäinen sekä maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeet tunnistava. Raportointia on kehitetty hallituksen koko toiminnan ajan. Hallituksen henkilöstö- ja opiskelijaedustajat katsovat hallitustyöskentelyn tarjoavan mahdollisuuksia vaikuttaa korkeakoulun toimintaan.

SeAMKin erinomaiset toimintamallit vahvistavat maakunnan elinvoimaa

SeAMKilla on näyttöä aluevaikuttamista tukevien hyvien toimintamallien pitkäjänteisestä, tuloksellisesta ja asiakkaiden tarpeet huomioivasta kehittämistyöstä. Maakuntakorkeakoulu, avainkumppanuusmalli, omistajanvaihdosten edistämisen ekosysteemi sekä Digital Factory ja tätä laajentava Digital Innovation Hub ovat toimintamalleja, jotka lisäävät korkeakoulun vaikuttavuutta ja vastaavat laajemmin maakunnan strategisiin tavoitteisiin. SeAMKin on hyvä varmistaa, että näiden toimintamallien jatkuvuus ei ole riippuvaista yksittäisistä henkilöistä tai rahoituskanavista. Käytössä oleva laatujärjestelmä ja asiakashallintatyökalut tarjoavat tähän hyviä varmistuskeinoja.

Osana toimintamallien tulevaa kehittämistyötä SeAMKin kannattaa varata avainhenkilöidensä aikaa toimintamallien esittelyyn niin koti- kuin ulkomaisilla korkeakoulukentillä. Hyvien käytänteiden systemaattinen jakaminen hyödyttää myös SeAMKia itseään, kun esittelyn yhteydessä saadut ideat otetaan mukaan oman toiminnan jatkokehittämisessä. Myös EU-tasolta tulevat uudet digivihreän siirtymän kehittämisresurssit kannattaa hyödyntää täysimääräisesti vaikuttavuuden ja verkottuneisuuden kasvattamiseen. Näin SeAMK onkin jo tehnyt Digital Innovation Hub -toimintamallin kohdalla.

Toimintamallit ovat itsessään myös oivia tutkimuskohteita, joihin syventyminen tarjoaa korkeakoululle kaivattua lisäsyötettä mallien kehittämiseen. SeAMKin kannattaakin aktiivisesti ja rahoitusmallia hyödyntäen tarjota toimintamalleja eri tieteenalojen tutkimusaiheiksi.