Auditoinnin lähtökohdat ja toteutus

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toiminta perustuu kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja vaikuttavan tiedon tuottamiseen koulutuksen kehittämiseksi.

Auditointimallin tehtävänä on

  • arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
  • arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin
  • rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
  • kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Auditointimallin periaatteet on kuvattu tarkemmin auditointikäsikirjassa.

Auditoinnin toteutus

Auditoinnin toteutti nelihenkinen ryhmä:

  • dosentti Asta Wahlgrén (puheenjohtaja)
  • yliopettaja Tomi Guttorm, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu
  • opiskelija Emma Kokkonen, LAB-ammattikorkeakoulu
  • digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät

Auditoinnin projektipäälliköinä toimivat Hanna Väätäinen ja Mira Huusko Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Auditointi perustuu korkeakoulun toimittamaan aineistoon, itsearviointiraporttiin, pyydettyyn lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 16.-17.11.2021. Auditointiryhmällä oli myös pääsy auditoinnin kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditoinnin keskeiset vaiheet ja aikataulu olivat:

Sopimusneuvottelu 07.05.2020
Auditointiryhmän nimeäminen 24.03.2021
Auditointiaineiston ja itsearviointiraportin toimittaminen 16.08.2021
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus korkeakoulussa 28.09.2021
Auditointivierailu 16.-17.11.2021
Korkeakoulujen arviointijaoston päätös auditoinnin tuloksesta 26.1.2021
Raportin julkaiseminen 26.1.2021
Julkistamisseminaari 23.2.2022
Kehittämistyön seuranta 2025

Arviointikriteerit

Arviointialueet I–III arvioitiin kokonaisuuksina käyttäen tasoja erinomainen, hyvä, riittämätön.

Erinomainen taso edellyttää näyttöä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta kehittämistyöstä. Lisäksi kehittämistoimet tuottavat erityistä lisäarvoa korkeakoululle, sidosryhmille tai molemmille. Korkeakoulu osoittaa vakuuttavia esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista.

Hyvän tason kriteerit on kuvattu tämän raportin liitteessä 1.

Riittämätön taso tarkoittaa, että korkeakoululta puuttuvat arviointialueessa (I–III) kokonaan tai keskeisiltä osin systemaattiset, toimivat ja osallistavat menettelytavat eikä laadunhallinnan vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ole selkeää näyttöä.

Arviointialueiden I-III tulee olla vähintään tasolla hyvä, jotta korkeakoulu läpäisee auditoinnin.