Monipuoliset oppimisympäristöt uudistavat koulutusta
JAMKin monipuoliset oppimisympäristöt tukevat vuorovaikutusta työelämän kanssa. Henkilöstön osallistuminen TKI-toimintaan on voimavara työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tästä erinomainen esimerkkinä on JAMKin kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus (JYVSECTEC).
JAMK toteuttaa koulutuksen määräaikaisarvioinnit kerran viidessä vuodessa. Arvioitsijoina toimivat sekä ulkopuoliset arvioijat että henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Koulutusten säännöllinen arviointi on yksi keino varmistaa koulutussisältöjen suhde työelämän muuttuviin tarpeisiin. Arvioinnin kriteerit vastaavat eurooppalaisen laadunvarmistusstandardin vaatimuksia. Tutkinto-ohjelmien vahvuudet, hyvät käytännöt ja parantamisalueet ovat julkisesti nähtävillä JAMKin ulkoisilla verkkosivuilla, mitä auditointiryhmä pitää erittäin hyvänä periaatteena myös vertaisoppimisen näkökulmasta.
JAMK on valinnut strategiseksi suunnaksi Uuden sukupolven korkeakoulun, joka uudistaa koulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Tässä mallissa kaikki toimijat osallistuvat koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen. Koulutuksen suuntaamisen ja ennakoinnin näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista pohtia sitä, miten erityyppiset kehittämistarpeet priorisoidaan. Esimerkiksi, kuinka vahvuusaloilla tuotettu uusi tieto ja osaaminen otetaan huomioon koulutuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmien uudistamisessa. Työelämän nopeasti muuttuvat tarpeet integroituvat koulutukseen erilaisten opiskelijaprojektien, TKI-toiminnan, koulutuksen arviointien ja yhteistyöverkoston kautta. Vahvuusalojen tuottaman uuden tiedon ja osaamisen linkitystä koulutuksen uudistamiseen voitaisiin vielä vahvistaa.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen on hyvät lähtökohdat
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen JAMKilla on kattavat palvelut korkeakoululiikunnasta opiskelijaterveydenhuoltoon. Lisäksi tarjolla on runsaasti opiskelijalähtöistä toimintaa opiskelijakunnan järjestämien tapahtumien ja tempausten muodossa.
Opiskelijat ovat hyvin edustettuina HYPE-tiimissä, jonka laajalla kokoonpanolla osaltaan varmistetaan, että palvelut kohtaavat opiskelijoiden tarpeet ja hyvät toimintatavat leviävät laajalti korkeakouluyhteisössä. JAMKilla on menettelytavat, joilla opiskelijat saadaan ohjauksen piiriin mikäli opiskelukyky on vaarassa heikentyä.
Opiskelijoiden kuormittuneisuutta seurataan Jupinaviikkojen yhteydessä kerättävän palautteen yhteydessä. Jupinaviikkojen palautekyselyiden koosteet ovat vapaasti saatavilla opiskelijakunnan www-sivuilla, mikä on hyvä käytäntö. JAMKin olisikin syytä pohtia, tulisiko tietojen olla myös korkeakoulun omilla www-sivuilla vapaasti saatavilla. Tämä toimisi hyvänä esimerkkinä myös muille korkeakouluille avoimen tiedon jakamisesta ja tarjoaisi hyvät puitteet vertaisoppimiselle koko suomalaisessa korkeakoulukentässä.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelu koko korkeakouluyhteisöä osallistavasti on hieno esimerkki toimijoiden sitouttamisesta yhteisön hyvinvoinnin ja toimintatapojen kehittämiseen.
Jupinaviikko on hyvä esimerkki opiskelijakeskeisestä toiminnasta
Opiskelijapalaute on vaikuttavaa. Opettajat keräävät sitä kattavasti ja systemaattisesti opintojaksojen aikana. JAMKO kerää opiskelijapalautetta myös palauteviikon, eli Jupinaviikon muodossa. Jupinaviikko on osana JAMKin laadunhallintaa ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Auditointiryhmä pitää sitä erinomaisena käytäntönä. Opiskelijat ovat kokeneet antamansa palautteen vaikuttavaksi, mutta haasteena on ollut matalahkot osallistujamäärät.
Jupinaviikon sulkemisen jälkeen opiskelijat saavat vastapalautetta koulutusalakohtaisten Jupinajatkojen yhteydessä. Jupinajatkoilla käsitellään vastauksissa nousseita teemoja yhteisesti opiskelijoiden ja JAMKin henkilökunnan kanssa sekä etsitään yhdessä ratkaisuja asioiden kehittämiseksi. JAMKOn hallitus kokoaa kaikista Jupinaviikkojen palautteista koulutusalakohtaiset raportit, joiden anonymisoidut versiot ovat julkisesti nähtävillä JAMKOn verkkosivuilla. Koulutuspäälliköille ja yksikköjen laatutiimeille toimitetaan erikseen alkuperäiset palauteraportit.
Jupinaviikko on erinomainen esimerkki opiskelijakeskeisyydestä ja opiskelijalähtöisestä toiminnasta korkeakouluyhteisössä. Opiskelijoiden tehokkaampi aktivoiminen palautteen antamiseen edellyttää vielä toimenpiteitä koko korkeakouluyhteisöltä.
Palautteen hyödyntämisessä on vielä kehitettävää
Korkeakoululla on paljon hyviä palautekäytäntöjä, mutta joitakin palautekäytäntöjä voisi vielä kehittää koko korkeakoulun tasolla. Esimerkiksi opintojaksojen puolivälipalautteen hyödyntämisessä on vaihtelua JAMKin eri hallinnollisten yksiköiden välillä, eikä hyväksi koettua käytäntöä hyödynnetä koko korkeakoulun laajuisesti. Koulutuksissa, joissa palautetta kerättiin, koettiin puolivälipalaute erinomaiseksi käytännöksi ja auditointiryhmä kannustaakin korkeakoulua laajentamaan käytännön kattamaan kaikki koulutukset.
Uuden sukupolven korkeakoulun mallissa opiskelijoiden palautteilla, mutta myös verkostoista saatavalla tiedolla on tärkeä rooli. Palautetiedon koostaminen näkyväksi koko henkilöstölle palvelisi Uuden sukupolven korkeakoulun malliin perustuvaa opetussuunnitelmatyön kehittämistä ja pedagogista johtamista.
Auditointiryhmä sai runsaasti näyttöä sekä formaalin että välittömän opiskelijapalautteen vaikuttavuudesta, mutta samalla ilmeni myös jonkin verran ala- ja opettajakohtaista vaihtelua palautteen hyödyntämisessä. Uuden sukupolven korkeakoulun eetoksen hengessä onkin syytä pohtia, kuinka hyviä ja toimivia käytäntöjä voitaisiin laajemmin ja tasalaatuisemmin hyödyntää JAMKissa.
Opiskelijat ja sidosryhmät osallistuvat koulutuksen kehittämiseen
Opiskelijat ja sidosryhmät osallistuvat koulutuksen kehittämiseen muun muassa alakohtaisissa neuvottelukunnissa toiminnan kautta sekä käynnissä olevaan opetussuunnitelmien uudistamistyöhön. Opiskelijat ovat myös edustettuina koulutuksen kehittämisen työryhmissä ja opiskelijakunta toimiikin aktiivisena kehittämiskumppanina JAMKissa.