Korkeakoulun itsearviointi
Vuorovaikutus edistää toiminnan vaikuttavuutta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa uuden tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. JAMKin tutkimus- ja kehittämistoiminta on valtaosin kehittämistyötä, mutta osin myös soveltavaa tutkimusta, jonka osuutta pyritään jatkossa lisäämään. Taiteellinen toiminta JAMKissa liittyy musiikin koulutukseen. Sitä toteutetaan koulutukseen liittyvänä, opiskelijoiden ja opettajien omana sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavana toimintana. Merkittävä osa JAMKin julkaisuista syntyy taiteellisen toiminnan tuloksena.
TKI-toiminnan tavoitteet rakennetaan asiakkaiden tarpeita kuullen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. Toiminnan tuloksena asiakas saa uutta osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka vahvistavat asiakkaan kilpailukykyä. Yhteiskunta ja työelämä saavat osaavia asiantuntijoita, innovaatioita ja yrittäjyyttä, jotka yhdessä edistävät Keski-Suomen ja muiden toiminta-alueiden menestystä ja kansainvälistymistä.
TKI-projektit suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden, kohderyhmien ja rahoittajien kanssa. Kilpailtu rahoitus varmistaa toiminnan kohdentumisen tärkeisiin yhteiskunnallisiin kohteisiin. Asiakkaan omarahoitus puolestaan varmistaa asiakastarpeen olemassaolon. Tiivis vuorovaikutus asiakkaan kanssa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa luo edellytykset hankkeen tuloksellisuudelle ja aikaansaaduille vaikutuksille, jotka taas pidemmällä aikavälillä ilmentyvät laajempana vaikuttavuutena kohderyhmien toiminnassa.
TKI-toiminnan rahoitus on painottunut EU-rahoitukseen. Jatkuvana haasteena on JAMKin strategiaa tukevien uusien TKI-toiminnan rahoituslähteiden löytäminen. Tämä edellyttää JAMKin edustajien entistä laajempaa osallistumista kansainvälisiin tutkija- ja kehittäjäverkostoihin.
Tavoitteet ja tulosten seuranta perustuvat strategiaan
JAMKin TKI-toiminta on strategialähtöistä. JAMKin TKI-toiminnan ulkoisen arvioinnin mukaan JAMKin vahvuusalat liittyvät Keski-Suomen kansallisiin ja alueellisiin innovaatioekosysteemeihin, joissa JAMKilla on keskeinen rooli.
TKI-projektien yhteys JAMKin strategiaan varmistetaan projektin suunnitteluvaiheesta lähtien. Ensin projekti-ideasta keskustellaan päällikön kanssa. Yksikönjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö tekee päätöksen valmistelun aloittamisesta. Projektin suunnitteluvaiheessa TKI-päällikkö arvioi suunnitelman. Yksikönjohtaja hyväksyy suunnitelman, ja päätöksen hakemuksen rahoittajalle lähettämisestä tekee toimitusjohtaja.
TKI-toimintaa on JAMKissa johdettu paljolti yksikkö- ja tulosaluerakenteen mukaan. JAMKin strategian toteutus edellyttää entistä monialaisempaa toiminnan johtamista erityisesti valituilla vahvuusaloilla. Perustetut vahvuusalaryhmät vetäjineen ovatkin lisänneet yhteistyötä yksiköiden välillä.
Projekteissa ja vahvuusaloilla seurataan jatkuvasti taloutta, tuloksia ja vaikutuksia. Tietoa toiminnan kehittämiseen saadaan indikaattoreista, palautteista ja arvioinneista. TKI-toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty ulkoisia arviointeja kaksi kertaa. Taiteellisen toiminnan tuloksia arvioidaan osallistumisaktiivisuuden ja osallistujilta saatavan palautteen perusteella. TKI-hankkeissa saadaan jatkuvaa palautetta asiakkailta ja ohjausryhmiltä. Palaute kootaan ja raportoidaan TKI-päällikölle. Uutena käytänteenä on otettu käyttöön TKI-projektien palautteiden ja tulosten määrämuotoinen kokoaminen projektin päätöskokouksessa. Tietoa TKI-toiminnan vaikutuksista saadaan myös asiakashaastatteluilla, joita toteutetaan vuosittain valituissa asiakasryhmissä.
Projektiviestintä on monipuolista
TKI-projekteissa laaditaan projektisuunnitelma, johon kuuluu viestintäsuunnitelma. Viestintä projekteista ja niiden tuloksista on monipuolista. Viestintäkanavia ovat mm. www-sivut, blogit, sosiaalinen media, erilaiset julkaisut, seminaarit ja muut yleisötapahtumat. Taiteellisesta toiminnasta viestitään mm. JAMKin ja Suomalaisen musiikkikampuksen www-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Vuosikertomuksessa kerrotaan merkittävimmistä TKI-projekteista ja saavutetuista tuloksista. Viestintään ja julkaisutoimintaan ei kuitenkaan olla täysin tyytyväisiä. TKI-henkilöstön mielestä projektiviestintään tarvittaisiin enemmän henkilöresursseja.
Avoin TKI-toiminta laajenee
JAMK on sitoutunut avoimuuden periaatteiden noudattamiseen TKI-toiminnassa, ja ne on kirjattu JAMKin strategiaan, TKI-toiminnan periaatteisiin ja laatukäsikirjaan. Avoimen TKI-toiminnan ohjeet on julkaistu JAMKin www-sivuilla. Avoimen TKI-toiminnan periaatteiden käytännön toteutus on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa.
Julkaisut edistävät korkeakoulun vuorovaikutusta tiedeyhteisön, työelämän ja suuren yleisön kanssa. Julkaisuilla levitetään TKI-työn tuloksena syntynyttä tietoa työelämään. TKI-toiminta ja taiteellinen toiminta tuottavat runsaasti julkaisuja, joista valtaosa on ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja sekä taiteellisia julkaisuja. Kirjoitetuista julkaisuista (julkaisuluokat A–E) vuonna 2017 on avoimesti julkaistuja (Open Access) 152 (67 %).
| Vahvuudet |
Kehittämiskohteet |
- TKI-toiminnan strategialähtöisyys
- TKI-prosessin hallinta ja kehittäminen
- Henkilöstön laaja osallistuminen TKI-toimintaan
- Yhteistyö TKI-toiminnan rahoittajien kanssa
- Mahdollisuus vaikuttaa alueellisiin rahoitusohjelmiin ja kyky hyödyntää niitä monipuolisesti
|
- Uusien TKI-toiminnan rahoituslähteiden etsiminen
- Soveltavan tutkimuksen vahvistaminen
- Avoimen TKI-toiminnan periaatteiden kokonaisvaltainen toteutus
- Projektiviestinnän parantaminen
- JAMKin edustuksen varmistaminen strategisissa kv-verkostoissa.
|
TKI-toiminnalle on asetettu tavoitteet ja tuloksia seurataan
Rohkea tulevaisuussuuntautuneisuus on asia, josta JAMK sai kiitosta auditointivierailun haastatteluissa kautta linjan. TKI-toiminnalle asetetut tavoitteet rakennetaan asiakkaiden tarpeita kuullen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. TKI-toiminnan tavoitteiden ja tulosten seuranta perustuvat strategiaan, ja vahvuusalat liittyvät alueellisiin ja kansallisiin innovaatioekosysteemeihin, joissa JAMKilla on keskeinen rooli. Tätä kuvaa todensivat sekä auditointivierailun haastattelut, työpajat että aiemmat ulkoiset arvioinnit.
Yksittäisten TKI-projektien seurannan ja palautteen purkamista päätöskokouksissa voitaisiin vielä kehittää eteenpäin, mikäli projekteja ja niiden seuranta- ja ohjausryhmiä tuotaisiin yhteen avainalueittain, temaattisiin foorumeihin. Mittareiden seurannan ja dialogisen oppimisen yksityiskohdat ja menetelmät ovat vielä kehittymässä. Arviointiryhmä pitää hyvänä käytäntönä, että avoimella TKI-toiminnalla on ohjeet ja ne ovat julkaistu JAMKin ulkoisilla www-sivuilla. TKI-toiminnan kehittämisessä on myös tehty tärkeitä avauksia, mukaan lukien ulkoisen arvioinnin systemaattinen hyödyntäminen.
Viestintää voisi vahvistaa verkostomaisella toiminnalla
JAMKin kaikista TKI-projekteista laaditaan viestintäsuunnitelma ja viestintäkanavia on monipuolisesti, mikä lisää hankkeista tiedottamisen vaikuttavuutta. Viestinnän kokonaiskuvaa voisi kuitenkin edelleen vahvistaa. Tämä ei välttämättä ratkea lisäresursseilla, vaan verkostomaisella toiminnalla, jossa kukin toiminnassa mukana oleva viestijä oppii käyttämään vaikuttavimpia ja tilanteeseen sopivimpia menetelmiä ja viestinnän muotoja. Parhaassa tapauksessa sidosryhmät saadaan viemään hankkeiden viestiä eteenpäin.
Sama pätee avoimen TKI-toiminnan laajentamiseen, jossa voitaisiin pohtia myös tiedon tuottajien jalostamisen, viestinnän ja hyödyntämisen uusia aktiivisia toimintamalleja ”knowledge brokering” -ajatuksen tyyppisesti. Perinteinen tieteellinen julkaiseminen edistää edelleen hyvin vuorovaikutusta, mutta TKI-toiminnan hyödyntäminen ja välittyminen käytännön toimintaan sekä tulevaisuustyöhön on myös tärkeää.
JAMKin tulevaisuuden osaamisaloilla on edellytyksiä uudistaa yhteiskuntaa
JAMKilla on edellytyksiä olla vaikuttava tekijä yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi JYVSECTEC:n ponnistelut kyberturvallisuuden osaamisen vahvistamiseksi ja verkostoyhteistyön edistämiseksi tulevaisuuden osaamisalalla on erinomainen aloite. Tässä JAMKilla on mahdollisuus profiloitua todella vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti.
Toisaalta eturintamassa toimiminen ei aina edellytä kansainvälisesti uusia sisältöavauksia. Myös perinteisemmillä aloilla voidaan toimia ja on toimittu rohkeasti kokeillen ja paikallista innovaatioympäristöä rikastaen. Esimerkiksi Musiikkikampus, Biotalousinstituutti ja KeHO ovat kaikki yhteistyömuotoja, joissa huomioidaan alueen erityispiirteet ja ne tuovat koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimet laajemman verkoston käyttöön edistäen avoimen tiedon hyödyntämistä yhteiskunnallisesti.
JAMK on luonut TKI-toiminnassa toimintaa tukevia sekä fyysisiä että virtuaalisia alustoja, jotka auttavat tulevaisuussuuntautuneen edelläkävijyyden vahvistamisessa. JAMK on myös integroinut TKI-toiminnan opetukseen ja onnistunut tässä hyvin. Opetuksen ja TKI-toiminnan vuorovaikutus ruokkii uusia innovaatioita ja vaikuttavuutta sekä mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistiedon välittymisen nopeasti opetukseen. Tässä myös innovatiiviset ja oppijaystävälliset tilaratkaisut ovat tärkeitä ja tähän JAMK on kiinnittänyt erityistä huomiota viime vuosina. Ratkaisut, joissa uusia oppimisympäristöjä kehitetään viihtyisyyden ja yhdessä tekemisen iloa tukemalla, ovat auditointivierailun kokemuksen pohjalta erinomainen tapa rakentaa myös TKI-toiminnan kannalta toimiviksi.
JAMKin strategian keskiössä on tutkimusalueita, jotka ovat myös merkittäviä globaaleja haasteita, kuten kyberturvallisuus, kestävä matkailu tai biotalous, jossa alueellisen elinvoiman rinnalla vastataan globaaleihin haasteisiin jätteiden käsittelyssä tai uusissa proteiinin lähteissä. Rajojen ylittäminen ja yllättävätkin yhdyspinnat eri koulutus- ja TKI-alueiden välillä voivat synnyttää vielä ennakoimatonta tulevaisuuden osaamista. Tätä yhteiskuntaa uudistavaa kehitystyötä auditointiryhmä kannustaa jatkamaan.