1.1 Koulutuksen suunnittelu

Korkeakoulun strategiaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä johdon, henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kesken. Strategiset valinnat perustuvat alueellisten ja valtakunnallisten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja näihin vastaamiseen. Tutkintokoulutuksen ohella osaamistarpeisiin vastataan joustavasti erilaisilla jatkuvan oppimisen koulutustuotteilla. Koulutustarjonnan suunnittelussa seurataan keskeisiä koulutuksen indikaattoreita (vetovoima, työllistyminen, opiskelijapalaute). Koulutusmuotoja (päivä/monimuoto/verkko) ja alueellista tarjontaa (satelliittikoulutukset) suunnataan joustavasti tarpeen ja kysynnän mukaan. 

Opetussuunnitelmat laaditaan osaamisperusteisesti. Opetussuunnitelmien rakenne ja sisältövaatimukset määritellään yhteisellä ohjeistuksella. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallisen viitekehyksen mukaiset osaamistavoitteet (NQF-tasot 6 ja 7) kuvataan yleisinä ja tutkinto-ohjelmakohtaisina kompetensseina. Tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet puretaan vuosi- ja alateemoihin sekä edelleen opintojaksojen osaamistavoitteiksi. Henkilöstö tunnistaa opetussuunnitelmaprosessin kokonaisuuden ja arvioi sen toimivaksi.  

Vastuujohtaja vahvistaa vastuualueensa opetussuunnitelmat koulutuspäällikön esittelystä. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa syksyllä aloittavien ryhmien opetussuunnitelmat hyväksytään viimeistään helmikuun lopussa ja tammikuussa aloittavien ryhmien viimeistään syyskuun lopussa. Muun kuin tutkintokoulutuksen osalta hyväksymisaikataulu vahvistetaan osana opetussuunnitelmaprosessin alussa tehtävää suunnitelmaa. 

Koulutuksen työelämäläheisyys varmistetaan jatkuvan työelämädialogin ja palautteen hyödyntämisen avulla. Työelämädialogi toteutuu monin tavoin sekä koulutuksen suunnittelussa että toteutuksessa.  Menettelyt dialogin varmistamiseksi voivat koulutuksen suunnittelussa koulutusala- ja tutkinto-ohjelmakohtaisesti vaihdella (esim. neuvottelukunnat, osallistuminen ops-työhön, sidosryhmäpalaute, verkostoyhteistyö, alumnitoiminta). Koulutuksen toteutuksessa esimerkkejä työelämädialogista ovat mm. vierailuluennoitsijat, yhteiskehittämisen tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöt, opiskelun integrointi opiskelijan työpaikkaan, työelämälähtöiset projektit sekä TKI-hankkeiden linkittyminen koulutukseen. Laaja työelämädialogi ja sen tarkoituksenmukaiset toteutustavat tunnistetaan selvästi Savonian vahvuudeksi. 

Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA nimeää vuosittain edustajat Savonian kehittämisryhmiin ja osakeyhtiön hallitukseen. Lisäksi opiskelijat osallistuvat koulutuksen suunnitteluun antamalla palautetta (opintojakso- ja lukukausipalaute, AVOP-palaute), vastaamalla kyselyihin sekä osallistumalla oman alan ja ryhmän keskustelutilaisuuksiin (kyselytunnit, loppukeskustelut ym.).  

Kansainvälisyyden edistäminen on yksi strategian keskeisistä tavoitteista. Koulutuksen suunnittelussa tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet kansainvälisiin työtehtäviin. Kaikilla koulutusaloilla on tarjolla vähintään 60 op englanninkielisiä opintoja. Tämä mahdollistaa vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisen myös suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla suoritettuja opintoja ja/tai harjoittelua. Myös virtuaalivaihtoon tarjotaan mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmissa tulee kuvata, kuinka kansainvälinen vaihto-opiskelu ja/tai harjoittelu on tutkinto-ohjelmassa mahdollista toteuttaa. Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelijoille tulee mahdollistaa valinnaisten kieliopintojen sisällyttäminen henkilökohtaiseen opiskelu- ja urasuunnitelmaan. Opiskelija- ja henkilöstöpalautteen perusteella kv-mahdollisuuksien toteutumisen laajuudessa on koulutusalojen ja tutkinto-ohjelmien välillä eroja.  

Systemaattinen dialogi yritysten, julkisten organisaatioiden, aluetoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa tuottaa TKI-toiminnan ohella ajantasaista tietoa jatkuvan oppimisen tarpeista. Havaitut tarpeet huomioidaan osana tutkintokoulutusten suunnittelua laajan avoimen ammattikorkeakoulun sekä ristiinopiskelutarjonnan avulla. Lisäksi tarpeisiin vastataan joustavasti erilaisilla jatkuvan oppimisen koulutustuotteilla, mm. nonstop-verkko-opintojaksoina. 

Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena tutkintotiimeissä. Suunnitelmassa tulee huomioida lukuvuosi-/alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet. Jokaisesta opintojaksosta laaditaan toteutussuunnitelma, joka sisältää mm. opintojakson osaamistavoitteet, arviointiperusteet, kuvauksen siitä, kuinka opiskelija saa palautetta osaamisensa kehittymisestä, sekä arvion siitä, kuinka opintopistelaajuuden mukainen opiskelijan käytössä oleva aika on suunniteltu jakautuvan erilaisiin opiskelumuotoihin. Toteutussuunnitelma käydään läpi opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa, jolloin siihen tehdään tarvittavat muutokset. Opiskelijoiden työmäärää seurataan opiskelijoilta kerättävän palautteen sekä verkko-oppimisympäristön oppimisanalytiikan avulla. Yhtenäinen toteutussuunnittelumalli koetaan sekä opiskelijoiden että opettajien palautteen perusteella hyväksi käytännöksi. Moninaisia pedagogisia toteutustapoja sovellettaessa opettajat kokevat opiskelijan työmäärän mitoituksen osin haasteellisena. Tätä tukee myös opiskelijoiden palaute.  

TKI-toiminta sekä taiteellinen toiminta integroituvat opetukseen yhteisten  oppimisympäristöjen sekä laajan TKI-hanketoiminnan kautta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua TKI-hankkeisiin projektien, opinnäytetöiden sekä harjoittelujen kautta. Musiikin ja tanssin koulutuksessa toteutetaan vuosittain useita oppilaitosrajat ylittäviä työelämäsidonnaisia produktioita. Opettajia kannustetaan osana ammatillista kehittymistä osallistumaan TKI-toimintaan, ja tämä mahdollistetaan osana työaikasuunnittelua. Vuonna 2020 opettajista 154 osallistui hanketyöhön yhteensä yli 30 htv:n verran. Vastaavasti TKI-asiantuntijat osallistuvat opetuksen toteutukseen.  Henkilöstö jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä koulutuksesta ja TKI-hankkeista erilaisissa julkaisuissa. Henkilöstö tunnistaa opetuksen ja TKI-työn laajan integraation Savonian vahvuutena.

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Yhtenäiset menettelyt opetussuunnitelmatyössä Kv-mahdollisuudet osassa tutkinto-ohjelmia
Opettajien laaja-alainen osallistuminen TKI-työhön Joustava reagointi jatkuvan oppimisen tarpeisiin
Laaja ja monimuotoinen työelämädialogi Opiskelijoiden työmäärän mitoittaminen erilaisissa pedagogisissa ratkaisuissa
Tiimimalli opettajien yhteissuunnittelun tukena