Opiskelijapalautetta kerätään palautteiden, kyselyiden, avoimen palautekanavan sekä ryhmäkeskusteluiden kautta. Yksittäisestä opintojaksosta annetaan palautetta Wilmassa (OpiPal). OpiPal-kysely aktivoituu Wilmassa automaattisesti viisi viikkoa ennen opintojaksolle määriteltyä päättymispäivää ja opiskelija voi antaa palautteen vielä viikon ajan päättymispäivän jälkeen. Lukukausien lopussa lukukausikyselyssä arvioinnin kohteena on puolen vuoden opintojen kokonaisuus: kuinka opintojaksot tukevat toisiaan ja muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat vastaavat aloituskyselyyn ja valmistumisvaiheessa valtakunnalliseen AVOP-kyselyyn. Opiskelijat voivat antaa opiskelijoiden intranetin (Reppu) Kaiku-palautekanavan kautta palautetta kaikista opiskeluun ja oppimisympäristöihin liittyvistä asioista. Palaute voidaan antaa anonyymisti tai palautteen antaja voi halutessaan jättää yhteystietonsa, jolloin hänelle myös vastataan henkilökohtaisesti ja kerrotaan, miten palautteeseen on reagoitu. Korkeakoulun johto ja opiskelijakunnan sekä opiskelijayhdistysten edustajat tapaavat kerran lukukaudessa keskustelutilaisuudessa, jossa käydään laajasti läpi opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Laatujärjestelmän mukaista palautetta täydentävät erilaiset opiskelijayhdistysten toteuttamat kyselyt ja koulutusaloilla ja tutkinto-ohjelmissa toteutettavat palautekeskustelut.
Palautteen antaminen on pyritty tekemään opiskelijoille mahdollisimman helpoksi. Opintojaksopalaute on automatisoitu ja opiskelija voi antaa palautetta kaikista opintojaksoistaan. Palautteen antamiseen kannustetaan opintojakson toteutussuunnitelman läpikäynnin yhteydessä sekä kampanjoin. Repun Monta tapaa vaikuttaa -osioon on koottu laajasti tietoa opiskelijan vaikutusmahdollisuuksista. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan avoimeen dialogiin opettajien ja muun henkilökunnan kanssa.
Aloitus- ja lukukausikyselyjen raportit julkaistaan Santrassa ja Repussa, samaan yhteyteen on myös linkitetty AVOP- ja Uraseurantakyselyiden tulokset. Palautteista ja kyselyistä laaditaan korkeakoulu-, koulutusala- ja tutkinto-ohjelmakohtaiset yhteenvedot. Yhteenvedot käsitellään vastuuryhmissä ja -tiimeissä, ja päätetään palautteiden aiheuttamista toimenpiteistä. Kaiku-palautekanavan kautta saadun palautteen aiheuttamista toimenpiteistä kerrotaan Repussa. Opettaja käy saamansa opintojaksopalautteen läpi opetusryhmän kanssa sekä lähiesihenkilönsä kanssa osana kehityskeskusteluja. Eri kanavien kautta kerättävää palautetta on riittävästi ja sen käsittely systemaattista. Opiskelijoiden ja korkeakoulun johdon dialogi tunnistetaan hyvänä vakiintuneena menettelynä. Vastapalautteen oikea-aikaisuutta ja systemaattisuutta tulee edelleen kehittää.
Koulutusten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista seurataan kattavalla raportoinnilla (mm. tutkinnot, opintojen eteneminen, työllistyminen, opiskelijapalaute, hakijamäärät), jossa hyödynnetään sekä korkeakoulun sisäistä tiedontuotantoa että ulkoisia tietolähteitä. Tavoitteet ja kehittämiskohteet määritellään tulosyksikköjen tulossopimuksissa sekä tiimisopimuksissa. Koulutuksia arvioidaan ja kehitetään itsearvioinneille, sisäisillä arvioinneilla, vertaisarvioinneille sekä ulkoisilla akkreditoinneilla (EUR-ACE, Finas) ja arvioinneilla.
Osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan tutkinto-, lukuvuosi- sekä opintojaksotasolla. Arviointi perustuu osaamisperustaisten opetussuunnitelmien osaamistavoitteisiin ja näiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan itsearviointien ja reflektion kautta. Osalla koulutusaloista on käytössä henkilökohtainen osaamisportfolio (PLE). Arviointia voidaan tehdä myös ryhmäarviointina. Arviointiin voi opettajan lisäksi osallistua työelämän edustajia. Tutkintotasolla osaamistavoitteiden saavuttamista seurataan myös työelämäpalautteen sekä opiskelijoiden työllistymistietojen (ml. laadullinen työllistyminen) ja palautteen kautta.
Koulutuksen laadun ja tulostavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää jokaisen oppimistapahtuman osalta laadukasta suunnittelua ja tätä tukevia sujuvia prosesseja, joiden avulla vahvistetaan opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintoihin.
Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmat päivitetään ja hyväksytään vuosittain muuttuvien osaamistarpeiden huomioimiseksi. Riittävän työelämädialogin varmistaminen on osa jokaista ops-prosessia. Jatkuvan oppisen koulutustuotteita suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä toisten korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehityskärkinä toimivat osaamisen painoalat.
Korkeakoulupalvelut koostuvat opiskelija- ja kv-palveluista, kirjasto- ja tietopalveluista sekä ICT-palveluista. Korkeakoulupalvelut tukevat opiskelijoiden opintojen etenemistä ja osaamisen kehittymistä sekä koulutuksen sekä TKI- ja liiketoiminnan prosesseja.
Palvelut ovat organisoituneet tiimeiksi osana korkeakoulupalveluita. Tiimit laativat kaksivuotisen tiimisopimuksen, jossa määritellään tiimin tavoitteet, näitä tukevat mittarit sekä kehittämiskohteet. Kukin tiimi toteuttaa vuosittain itsearvioinnin, jossa käydään läpi kerääntyneet palautteet, arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä tarkennetaan näitä tarvittaessa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus antaa palautetta palveluiden toiminnasta kyselyissä sekä Kaiku-palautteen kautta.
| Vahvuudet | Kehittämiskohteet |
| Kattava ja ajantasainen tiedontuotanto jota hyödynnetään kehittämistyössä | Palveluiden vahvempi liittäminen koulutuksen suunnitteluprosessiin |
| Vakiintuneet palautteen käsittelyn käytännöt korkeakoulutasolla | Opiskelijapalautteeseen liittyvän vastapalautteen systematisoiminen |
| Tiimeille selkeät tavoitteet ja vastuualueet | Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan profilointi |