Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetään mentoreja kadettien upseerikasvatuksessa ja yleisesikuntaupseereiden komentajuus-opintojaksolla. Mentorit ovat pääosin hiljattain vakituisesta palveluksesta eronneita upseereita, joilla on eri alueilta laaja kokemustausta. Mentori-toiminnasta on saatu erinomaista palautetta, ja mentorin ja oppilaan välille syntynyt luottamuksellinen suhde säilyy myös työelämässä. Mentorit ja Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kouluttajapooli ovat myös Maanpuolustuskorkeakoulun resurssinäkökulmasta erinomainen lisä opettajakuntaamme.
Maanpuolustuskorkeakoulun digitalisaation tiekartta ja siihen liittyvät uudistukset pitävät sisällään lukuisia uudistuksia niin opetukseen kuin työskentelyyn liittyen. Toimenpiteet ovat painottuneet digitaalisen teknologian hyödyntämiseen operatiivisessa toiminnassa tehokkaan monimuoto-opetuksen ja -oppimisen, virtuaalisten tapahtumien sekä sidosryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi. Digitalisaation avulla voidaan kehittää Maanpuolustuskorkeakoulun palvelutuotantoa ja prosesseja sekä optimoida nykyisen ja lähitulevaisuuden teknologian hyötykäyttö.
Maanpuolustuskorkeakoulun digitalisaation tiekartan (2021–2024) näkökulmasta merkittävimpiä teknologioita ovat pilviteknologiat, sosiaalinen media, analytiikka, tekoäly, robotiikka sekä mobiilipalvelut. Näiden hyödyntämisessä opetuksessa ollaan kuitenkin vielä kokeiluasteella. Asiaan liittyviä organisaatiokulttuurin mahdollisuuksia ja rajoitteita tutkitaan myös erillisessä tutkimuksessa Puolustusvoimien tutkimusohjelmassa.
Maanpuolustuskorkeakoulun Opintoasiainosasto osallistuu Digiklinikka-opetustapahtumien tuottamiseen yhteistyössä muiden sotakoulujen kanssa. Digiklinikka on verkkopedagoginen koulutussarja, joka on suunnattu erityisesti sotilasopetuslaitosten ja Raja- ja merivartiokoulun opetushenkilöstölle. Digiklinikka sai vuonna 2022 erityismaininnan puolustusvoimien Vuoden Digiteko 2022 -kilpailussa.
Peppi-opintohallintojärjestelmän käyttöönotolla opetuksen suunnittelun prosessit saatiin selkeämmäksi. Nyt on yksi järjestelmä, jossa opetuksen suunnittelu toteutetaan opetussuunnitelman tasolta pedagogiseen käsikirjoitukseen ja opiskelijoiden henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin. Version hallinta on aikaisempaa luotettavampaa, koska kaikki työ tehdään järjestelmässä, ja viimeisin versio tuotteesta (esim. pedagoginen käsikirjoitus) on aina saatavilla. Myös vanhempiin versioihin voidaan palata tarvittaessa. Vanhat opetussuunnitelmat ja pedagogiset käsikirjoitukset ovat luettavissa ja kopioitavissa järjestelmässä. Opetussuunnitelma voidaan ladata Pepistä opinto-oppaaksi.
AHOT-menettelyn laajentuminen mahdollistaa asiantuntijuuden laajempaa kehittämistä ja monitieteellisyyttä, sekä opettajien taitoa tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittua osaamista. Sotatieteiden maisterin tutkinnon valinnaisiin opintoihin on mahdollista sisällyttää muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa suoritettuja opintoja, jos ne vain tukevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä oman pro gradun aiheen näkökulmasta tai laajemmalti. Tämä laajentaa opiskelijoiden osaamista ja oman alan asiantuntijuutta monitieteellisestä näkökulmasta ja lisää omalta osaltaan MPKK:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja verkostoitumista muiden korkeakoulujen kanssa.
Maanpuolustuskorkeakoulun palautejärjestelmän uudistamisessa keskiössä on opetuksen kehittäminen opiskelijoiden osaamisen kehittymisen näkökulmassa. Ei siis arvioida vain opettajan toimintaa opintojaksolla ja opintojakson kuormitusta, vaan palautetta annettaessa arvioidaan sitä, saavutetaanko opintojaksolla sille asetetut osaamistavoitteet. Sama näkökulma on myös kausipalautteessa ja tutkintopalautteessa, jossa vastaajat arvioivat osaamisen kehittymistä suhteessa tutkinnon osaamisvaatimuksiin ja -tavoitteisiin.
Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluvassa Puolustusvoimien Kielikeskuksessa on kehitetty NATO STANAG 6001 -standardiin pohjautuva kielitaidon testausjärjestelmä englannin kielen osalta Puolustusvoimien tarpeisiin. STANAG 6001 -kielitutkinto otettiin käyttöön Suomen Puolustusvoimissa loppuvuodesta 2017. Kielitutkintotilaisuuksia on järjestetty Puolustusvoimien henkilöstölle kaksi kertaa vuodessa ja priorisoitu kansainvälisiin esikuntatehtäviin lähtijät. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehyksessä maisterikurssi kokonaisuudessaan on osallistunut vuosittain kevään kielitutkintotilaisuuteen.
Simulaattoritoiminta on vahvasti opetuksen tukena ja sen painopiste on konstruktiivisessa simuloinnissa eli KESI -järjestelmän käytössä (Komentaja- ja esikuntasimulaattori). Järjestelmää käytetään pääsääntöisesti ylemmillä kurssitasoilla (SM, YEK ja EUK). Simulaattoria käytetään kaikkiaan vuosittain noin 20 viikkoa. Näistä 5-6 on MPKK:n omia harjoituksia ja loput 15 ovat muiden joukko-osastojen harjoituksia. Tyypillisesti harjoitukset kestävät viikon. Sotataidon laitoksen simulaattoritoiminnan painopiste on taktiikan ja operaatiotaidon opettamisessa ja harjoituksissa. Uusi KESI2 -järjestelmä toimii yhtenä opetusmenetelmänä taktiikassa ja operaatiotaidossa SM, EUK ja YEK opetuksessa. Järjestelmän työasemien määrän kasvamisen myötä voidaan KESI:a hyödyntää myös kadettien taktiikan opetuksessa soveltuvin osin. Puolustushaarakoulut saavat omat KESI2 -järjestelmät, joilla voidaan tukea kadettien opetusta. Harjoituksissa on mahdollista keskittyä suunnittelun lisäksi toimeenpanoon ja tilannejohtamiseen.
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen simulaattoritoiminnan painopiste on virtuaali- ja livesimulaattoreiden käytössä ja ennen kaikkea niiden käytön opettamisessa. Uutena järjestelmänä käyttöön tulee sisäampumasimulaattori, joka tulee olemaan keskeinen välinen käsiaseiden ampumakoulutuksessa. Puolustusvoimien koulutuksen kehittämisessä on nostettu esiin simulaattoreiden käytön lisääminen myös varusmieskoulutuksessa. Varsinkin kadettien tulisi osata näiden järjestelmien hyödyntäminen valmistumisen jälkeen.