3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvoinnin tukeminen

Auditointiryhmän arvio

Kehityskeskustelut tukevat erinomaisesti osaamisen kehittämistä ja urasuunnittelua

Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstöjohtamista määrittää Puolustusvoimien henkilöstöstrategia. Maanpuolustuskorkeakoulussa henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu Puolustusvoimille tyypilliseen nopeaan urakiertoon. Auditointihaastattelujen perusteella upseereiden osaamisen kehittyminen jatkuu kadettikoulusta eläkeikään saakka. Henkilökunnan työpajojen mukaan henkilöstö kokee, että se on voinut kehittää monipuolisesti osaamistaan Maanpuolustuskorkeakoulussa ja siihen kannustetaan. Työelämärelevanssi ja osaamisen kehittämistarpeet ovat hyvin määriteltyjä ja ovat osa urasuunnittelua. Turvallisuusympäristön muuttuessa myös henkilöstön osaamista kehitetään uusien vaatimusten mukaisesti, kuten NATO-yhteistyön kasvaessa, hävittäjiä hankittaessa, kyberturvallisuudessa sekä Venäjä-osaamisessa. Ukrainan sodan opit, kuten dronien käyttö, integroitiin nopeasti koulutuksien osaksi. Auditointihaastatteluiden mukaan suurin osa Maanpuolustuskorkeakoulun tarvitsemasta osaamisesta hankitaan tehtävänkierrolla. Opetushenkilökunnan vaihtuvuus haastaa kuitenkin hiljaisen tiedon siirtoa ja pedagogista kehittämistä. Auditointiryhmä suositteleekin, että opettajan urapolku voisi olla yksi mahdollisuus upseerin urapolulla, jotta myös opettajuuden kehittymiselle olisi todellisia mahdollisuuksia.

Auditointihaastatteluiden mukaan henkilöstön kanssa vuosittain käytävät kehityskeskustelut toimivat henkilökohtaisina peilauspintoina henkilökohtaisten osaamis- ja kehittymistavoitteiden kartoittamisessa. Auditointihaastatteluiden mukaan henkilöstön osaamisen kehittäminen nostetaan esiin kehityskeskusteluissa säännöllisin väliajoin. Auditointihaastatteluissa kehityskeskustelut koettiin keskeiseksi myös omien urasuunnitelmien ja itsereflektion kannalta. Henkilöstötyöpajan mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun siviilihenkilöstö ei kuitenkaan kokenut osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia niin hyviksi kuin sotilashenkilöstö, vaikka hyviä esimerkkejä myös siviilihenkilöstön osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista tuli esille. Siviilihenkilöstölle on varattu myös koulutusrahaa.

Auditointihaastatteluiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuoliseen koulutukseen osallistumiselle tarjotaan mahdollisuuksia, joita myös käytetään. Itsearviointiraportissa korostetaan uusien opetusmenetelmien ja -ratkaisujen tuomista koulutukseen muun muassa opetushenkilöstön digiklinikoissa ja Opetuksen hyvät käytänteet -seminaareissa. Myös muuta digipedagogiikan ja sisällöntuotannon tukea on tarjolla. Auditointihaastatteluiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun opetustehtäviin tulevien on suoritettava sotilasopetuslaitosten opettajien opintokokonaisuus (SLOK), jota kaikki eivät kuitenkaan suorita. Opiskelijoiden mukaan opintokokonaisuuden suorittamista pitäisi valvoa ja näin saada kaikki opetus nykypäivän vaatimusten mukaiseksi.

Auditointihaastatteluiden mukaan henkilöstö kokee keskeisenä haasteena, ettei itsensä kehittämiseen ole riittävästi aikaa. Toinen haaste on virkauran vaikea ennakoitavuus, jolloin ei tiedä, mitä osaamista kannattaisi kehittää. Auditointihaastatteluissa tulivat myös esille henkilöstön työpaineet ja toimiminen jaksamisen ylärajoilla. Auditointiryhmä suosittelee, että henkilöstön oman osaamisen ja toiminnan itsearvioinnille ja reflektiolle annetaan enemmän painoarvoa sekä sitä, että esihenkilöt osaisivat suositella nykyistä kohdennetummin koulutuksia alaisilleen. Maanpuolustuskorkeakoulu voisi rakentaa prosesseja ja järjestelmiä itsereflektioon kannustamiseen. Korkeakoulun henkilöstön erityispiirteenä haastatteluissa mainittiin vahva motivaatio työhön ja upseerin urapolulle. Osaamisen kehittämisen tueksi itsearviointiraportissa esitetään tutkimukseen käytettävän työajan kasvattamista opetushenkilöstöllä sekä upseereiden akateemisten taitojen, kuten tutkimuksen ja opetuksen, ylläpitämistä palveluspaikoissa. Auditointiryhmä pitää näitä erinomaisina kehittämiskohteina.

 

Henkisen hyvinvoinnin tuki tulee saada fyysisen hyvinvoinnin tukemisen rinnalle

Auditointihaastatteluiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu toimii henkilöstön rekrytoinneissa läpinäkyvästi. Liikkuvuus organisaation sisällä on vilkasta. Henkilöstön urasuunnitelmia käsitellään kehityskeskusteluissa. Usein avoimet tehtävät täytetään sisäisesti puolustusvoimallisella tehtäväkierrolla, ja kaikille tarjotaan mahdollisuus liikkuvuuteen. Jos tiettyyn tehtävään ei löydy sisäisiä hakijoita, avoimet tehtävät julkaistaan Valtiolle.fi-palvelussa, minkä jälkeen Puolustusvoimien palvelukeskus auttaa rekrytointiprosessissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät ohjeistukset ja palvelusohjesääntö tulevat Puolustusvoimilta. Maanpuolustuskorkeakoulussa on myös oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota päivitetään ja käydään henkilöstön kanssa läpi vuosittain. Näin on mahdollista joka vuosi puuttua esiin nousseisiin kehittämiskohteisiin ja muuttamaan toimintaa niin, että kaikilla on hyvä työskennellä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Henkilöstöstrategia toimii henkilöstön hyvinvoinnin ohjenuorana.

Auditointihaastatteluiden perusteella tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hyvin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Auditointihaastatteluissa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pohdittiin eri-ikäisten, eri uravaiheessa olevien, eri sukupuolta olevien, eri akateemisia tutkintoja suorittaneiden sekä sotilas- ja siviilihenkilöiden välillä. Henkilöstö kokee, että palautejärjestelmä toimii hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukijana. Maanpuolustuskorkeakoulussa palautetta kerätään monipuolisesti ja näin annetaan mahdollisuus esittää kehittämiskohteita. Henkilöstön hyvinvointia kartoitetaan työhyvinvointikyselyllä ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyillä. Auditointihaastatteluiden mukaan henkilöstö kokee vaikutusmahdollisuutensa yhdenvertaisiksi erilaisista taustoista huolimatta. Koska henkilöstössä on eritaustaisia ihmisiä, on tärkeä pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi sotilas- ja siviilitaustaisen henkilöstön välille synny jännitteitä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa kannustetaan henkilöstöä liikunnalliseen elämäntapaan, mikä tukee hyvinvointia. Koko henkilöstö saa käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa liikuntaan. Lisäksi on käytössä virikeseteleitä. Fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon tuetaan ja kannustetaan esimerkillisesti.

Auditointihaastatteluista välittyi, että Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakulttuuri on kannustava ja yhteisöllisyyttä vaaliva. Auditointiryhmä suosittelee, että Maanpuolustuskorkeakoulu pitää huolta siitä, ettei henkinen hyvinvointi jää fyysisen hyvinvoinnin varjoon. Henkisen hyvinvoinnin tueksi tulee kehittää toimintatapoja henkilöstön tarpeiden mukaan ja huomioida henkinen hyvinvointi nykyistä kattavammin kaikessa toiminnassa.

Auditointihaastatteluiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunta on hyvin motivoitunutta työhönsä. Puolustusvoimat tarvitsee työntekijöitä ympäri Suomen ja halukkaita löytyy joka puolelle Suomea. Tilanteessa, jossa työntekijä muuttaa uudelle palveluspaikkakunnalle, on olemassa asianmukaiset tukitoimet ainakin korvausten osalta. Auditointiryhmä suosittelee, että näissäkin tilanteissa otettaisiin huomioon entistä enemmän myös henkinen hyvinvointi.