Korkeakoulun organisaatio ja strategia

Tutkitulla tiedolla ja innovatiivisella opetuksella tulevaisuuden sotataidon ytimessä

Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Sen keskeisenä tehtävänä on tuottaa korkeasti koulutettua henkilökuntaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle.

Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luonteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Opetus- ja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkinto-osastojen tilaaman opetuksen.

Kuva 1: Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatiokaavio

Strategia 2025

Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitetila (visio) strategiakaudelle 2020–2025 on
”Tutkitulla tiedolla ja innovatiivisella opetuksella tulevaisuuden sotataidon ytimessä”.

Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä (missio) strategiakaudelle 2020–2025 on
”Maanpuolustuskorkeakoulun päätehtävänä on tuottaa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseereille uralla tarvittava osaaminen. Osaamisessa yhdistyvät opintojen aikana hankittu tietotaito sekä jatkuvan kehittymisen ja upseerin uralla toimimisen mahdollistavat arvot ja asenne. Korkeakoulu edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta sotatieteellisellä tutkimuksellaan ja osaamisellaan. Tutkimusta ja osaamista tarjotaan aktiivisesti sidosryhmien ja koko yhteiskunnan käyttöön”.

Kuva 2: Maanpuolustuskorkeakoulun strategian 2025 päätavoitteet

Maanpuolustuskorkeakoulu tuottaa Puolustusvoimille sotataidon kärkiosaamista läpi upseerin uran jatkuvalla kouluttautumisella. Opetuksessa painopiste on sotataidon muuttuvan ja monitahoisen toimintaympäristön ja kehitettävien uusien suorituskykyjen vaatimusten ja osaamisen hallitsemisessa. Nykyaikainen koulutus vaatii paitsi opetuksen sisältöjen uudistamista, myös kansainvälisyystaitojen vahvistamista sekä oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämistä niin, että ne tukevat upseerien osaamisvaatimuksien saavuttamista. Pedagogiikassa painopisteenä on erityisesti opiskelijakeskeisyys sekä verkko- ja simulaattoriopetus.

Tutkimuksen painopiste on sodankuvan muutoksessa ja Venäjä-osaamisessa. Strategiakaudella tutkimuksen vaikuttavuutta on arvioitu kansainvälisen ulkoisen arvioinnin perusteella vuosina 2020–2021. Korkeakoulun tutkimus uudistaa puolustusjärjestelmän ja opetuksen tietopohjaa ja  tuottaa samalla asiantuntijuutta sodankuvan muutoksesta ja siihen liittyvistä laaja-alaisista yhteiskunnan turvallisuuskysymyksistä. Tutkimus on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua sekä innovatiivisuutta ja kriittistä ajattelua edistävää. Käytännössä arvostus näkyy esimerkiksi asiantuntijatehtävinä, kansainvälisinä julkaisuina ja seminaareina sekä tutkijavaihtona.

Yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella korkeakoulu tuo sotatieteellistä osaamistaan yhteiskunnan käyttöön sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Tämä tapahtuu esimerkiksi julkaisuilla, aktiivisella asiantuntijatoiminnalla sekä luomalla ja ylläpitämällä yhteiskunnallista keskustelua laajoista turvallisuusteemoista. Korkeakoulun kouluttama upseeristo vaikuttaa yhteiskuntaan myös kouluttamalla varusmiehiä kolmasosan ikäluokasta.

Maanpuolustuskorkeakoulun toiminta perustuu Puolustusvoimien arvoihin, joihin kuuluvat isänmaallisuus, ammattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus ja yhteistyö. Näiden arvojen toteutumista tuetaan asiantuntemuksella, kehittämiseen rohkaisevalla ilmapiirillä, toiminnan luotettavuudella ja yhteenkuuluvuutta edistävällä toimintakulttuurilla.

Asema yliopistona

Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa yliopistollisena työnantajakorkeakouluna määrittää laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008).

Korkeakoulun kuuluminen Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään merkitsee eräitä olennaisia eroja muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna. Näistä keskeisimpiä ovat:
• korkeakoululla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa itsehallinnollista asemaa, vaan se on osa Puolustusvoimia
• pääosa korkeakoulun vakituisista työntekijöistä palvelee pysyvissä viroissa, joiden täyttöä säätelee virkamieslaki ja sitä täydentävät normiasiakirjat
• sotilashenkilöstön virkakierrosta johtuva huomattava henkilöstövaihtuvuus
• MPKK:lla ei ole laajaa toimivaltaa käyttävää hallitusta, vaan tämä toimivalta kuuluu korkeakoulun johdon lisäksi lähinnä Puolustusvoimain komentajalle ja korkeakoulun toimintaa ohjaavalle Pääesikunnalle
• MPKK:lla ei ole erityistä itsenäistä taloudellista toimivaltaa, vaan se on Puolustusvoimien hallinto- ja tulosyksikkö
• korkeakoulun upseeriopiskelijoita koskee tutkintotason mukaan joko kokonaan tai soveltaen valtion viranomaisille yleensä ja Puolustusvoimien viranhaltijoille erityisesti säädetyt oikeudet ja velvoitteet
• poikkeusolojen toimintaan liittyvät velvoitteet ohjaavat myös normaaliolojen organisointia ja hallinnon yksityiskohtien järjestämistä.