Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun auditointi

Tutkintokoulutustarjonta suunnitellaan yhteisessä prosessissa opetuksesta vastaavan vararehtorin johdolla. Tutkinnot profiloidaan hakukohteiksi vastaamaan Xamkin strategiaa ja työelämän tarpeita. Opiskelijat voivat valita päivä-, monimuoto- tai verkko-opinnot ja suuntautua opintojen aikana yrittäjyyteen. Opinnoissa he voivat edetä työviikkopohjaista, työelämään integroitua tai nopeutettua väylää (ks. 1.4).

Koulutussisältöjen kehittämisessä ja tutkintokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään alueellista ja kansallista ennakointitietoa. Suunnittelussa otetaan huomioon työn ja ammattien muutokset, teknologinen kehitys, luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi sekä vastuullisuus. Esimerkiksi Robotiikka ja tekoäly-, Merenkulun sähkövoimatekniikka-, Data-analytiikka- ja Wellbeing Management -koulutukset perustuvat systemaattiseen, monikanavaiseen ennakointitietoon. Lyhyen aikavälin ennakointitietoa, kuten ammattibarometreja, hyödynnetään mm. arvioitaessa tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja ja jatkuvan oppimisen opintotarjontaa. Ennakointiyhteistyö ja sen tarjoamat tietolähteet ovat keskeisiä. Maakunnallisen Etiäinen-hankkeen hyviä käytäntöjä tullaan hyödyntämään korkeakoulun systemaattisessa ennakointityössä. 

Koulutustarjonnan suunnittelussa huomioidaan hakukohteiden vetovoima, työllistyminen, AVOP-palaute ja uraseurantakyselyn tulokset. Koulutusyksiköt ovat “ajan hermolla” ja seuraavat myös muiden AMKien OPS-työtä sekä alan kansainvälistä kehitystä. Vertailutietoina hyödynnetään tilastoja ja tutkimuksia.  Koulutusten edustajat osallistuvat valtakunnallisten verkostojen ja järjestöjen toimintaan. Xamkin opetuksesta vastaava johto ja koulutuksen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa.

Opiskelijakunta Kaakko on Xamkin opiskelijoiden yhteinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Kaakon ja opiskelijayhdistysten toimintaan osallistuminen ovat opiskelijoille tärkeitä osallistumiskanavia. Opiskelijakunnalla on edustaja useissa Xamkin toimielimissä ja työryhmissä, muun muassa opetuksen johtoryhmässä. Opiskelijaedustajien kautta opiskelijat pystyvät viemään palautetta korkeakoululle. Opiskelijat osallistuvat koulutusten suunnitteluun antamalla palautetta opintojaksoilla, tulokyselyssä ja koulutuksen kehittämiskyselyssä, valmistumisen yhteydessä AVOP-kyselyssä sekä valmistuneille kohdennetuissa uraseuranta- ja alumnikyselyissä. Kehittämisfoorumeissa palautetta käsitellään yhdessä. Opiskelijat tekevät Xamkin toimeksiannosta opinnäytetöitä, joissa selvitetään koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita, kuten koulutuksen työelämävastaavuutta.

Jatkuvan oppimisen tarjonnan suunnittelulla ja toteutuksella vastataan havaittuihin koulutustarpeisiin tutkintokoulutusta joustavammin. Systemaattinen vuoropuhelu ja yhteistyö yritysten, yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien, sairaanhoitopiirien, TE-toimistojen, ELY-keskusten, toisen asteen oppilaitosten, omistajakaupunkien sekä TKI-hankkeiden kanssa tuo tietoa alueellisista osaamistarpeista. Tarjontaa kehitetään myös yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa. Työelämästä tuleviin koulutustoiveisiin ja tarjouspyyntöihin pyritään aina vastaamaan. Avoimen AMK:n laajalla opintotarjonnalla varmistetaan alueen väestölle mahdollisuus osaamisen jatkuvaan uudistamiseen.

Kuva 2. Xamkin avoin AMK on merkittävä kouluttaja (avoimen AMK:n tilastot).

Kansainvälisyys on mukana koulutusten suunnittelussa alan kansainvälisen luonteen tai kansainvälisten säädösten tai suositusten kautta. Suomenkielisiä koulutuksia suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat Double Degree -koulutusten toteutumisen. Tarkoituksena on lisätä vieraskielisen koulutuksen tarjontaa ja rekrytoida lisää ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka valmistuttuaan myös työllistyvät alueelle. Tavoitteena on aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö. Tähän sisältyy kansainvälisen opettajarekrytoinnin käynnistäminen. Kansainvälisen koulutusliiketoiminnan kasvattamiseksi Xamkissa tuotetaan mikrokursseja.

Yhteiset opetussuunnitelmien perusteet ja pedagoginen kehittämisohjelma ohjaavat suunnittelua

Opetussuunnitelmat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain. Laajempia yhteisiä uudistuksia on tehty vuosina 2016 ja 2019. Työskentelyä ohjaavat yhteiset opetussuunnitelmien perusteet ja niitä täydentävät ohjeistukset. Opetussuunnitelmat käsitellään opetuksen johtoryhmässä ja hyväksytään vararehtorin päätöksellä. Osaamisperustaiset moduuliopetussuunnitelmat mahdollistavat opiskelun ammatillisissa verkostoissa sekä tiimiopettajuuden. Opintojaksojen toteutusten suunnittelussa opettajien välinen yhteissuunnittelu on tärkeässä roolissa ja sitä tulee edelleen lisätä. Moduulin tarjoama laajuus mahdollistaa yksittäisiä opintojaksoja paremmin pitkäjänteisemmät työelämäprojektit, joissa opiskelijoiden tukena ovat opettajien ja työelämäkumppaneiden lisäksi Xamkin eri asiantuntijat esimerkiksi TKI-hankkeista. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiota käsitellään luvussa 4.

Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen suunnittelua ohjaa yhteisöllisesti laadittu Pedagoginen kehittämisohjelma 2018–2022. Käytössä olevia monipuolisia fyysisiä, virtuaalisia ja simulaatio-oppimisympäristöjä kehitetään muun muassa koulutuksen kehittämiskyselystä ja opetuksen tukipalveluiden palautekyselystä saadun palautteen perusteella. Tutkinnot ovat kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoiset ja tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen. Niissä sovelletaan European Qualifications Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä (NQF) annettua lakia (93/2017) ja asetusta (120/2017). Xamkin yhteinen osaamisen arviointimatriisi perustuu edellä kuvattuun viitekehykseen. Opintojen kuormittavuus ja työmäärä suunnitellaan valtioneuvoston asetusten mukaisesti. Toteutunutta työmäärää ja kuormittavuutta seurataan opiskelijapalautteen ja opiskelijoiden kanssa käytävien keskustelujen kautta. Liialliseen kuormitukseen haetaan ratkaisuja sekä koulutuksen että yksittäisen opiskelijan tasolla.