Karelia 2030 -strategia linjaa koulutustoiminnan valintoja ja kehittämistoimia. Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat vaikuttaneet voimakkaasti ammattikorkeakoulun koulutustoimintaan. Monien strategialinjausten merkitys on kriisien myötä korostunut, mutta ne ovat edellyttäneet myös nopeita muutoksia. Karelian koulutus on laajentunut ja uudistunut strategiakauden alkuvaiheessa. Tutkintokoulutuksen sisäänotto on kasvanut ja useita uusia suomen- ja englanninkielisiä amk- ja yamk-koulutuksia on käynnistynyt tai käynnistymässä. Koronapandemia on vauhdittanut koulutuksen toteutustapojen uudistumista. Myös jatkuvan oppimisen merkitys on kasvanut työelämän ja toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin ja murroksiin vastaamiseksi.
Karelian koulutuksen suunnittelun prosesseja ovat
- koulutustoiminnan suunnittelu,
- opetussuunnitelmatyö,
- opintojen toteutussuunnittelu,
- työaikasuunnittelu ja
- työjärjestyssuunnittelu.
Strategia ja työelämäläheisyys konkretisoituvat opetussuunnitelmissa
Opetussuunnitelmat ovat yksi Karelian pedagogisen johtamisen keskeisistä työkaluista. Ne arvioidaan ja päivitetään tarvittavilta osin muutaman vuoden välein. Viimeisin uudistus toteutettiin vuosina 2020–2022 (uudistuksen tavoitteet) ja uudet suunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2022.
Karelian opetussuunnitelmat ovat olleet osaamisperustaisia vuodesta 2005 alkaen. Tutkintojen osaamistavoitteet on määritelty koulutuskohtaisina ja yhteisinä kompetensseina. Uudistusten yhteydessä osaamistavoitteet päivitetään ja niiden taso suhteessa tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen arvioidaan. Karelia soveltaa Arenen kansallisia suosituksia yhteisistä kompetensseista. Yhteiset ja alakohtaiset kompetenssit on kiinnitetty opetuksen suunnittelujärjestelmässä opintojaksoihin. Yhteisiin kompetensseihin liittyvää osaamisen kehittymistä tarkastellaan osana opintojaksojen arviointia. Kumulatiivisen osaamisen arviointia tehdään osana opiskelijoiden vuosittaisia kehityskeskusteluja. Tältä osin työ itsearviointimallin rakentamiseksi on vielä kesken.
Karelian opetussuunnitelmatyöskentelyn vahvuuksia ovat tiivis strategialiittymä, säännöllinen ja systemaattinen opetussuunnitelmien arviointimalli sekä työelämän osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön. Opiskelijoiden osallistaminen ei toteutunut kaikissa koulutuksissa suunnitelmien mukaisesti koronapandemian aiheuttamien rajoitusten ja muutosten takia.
Opetussuunnitelmien toimivuutta arvioidaan 2–3 vuoden välein OPS-keskusteluissa, joiden tavoitteena on tunnistaa hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet sekä paikantaa yhteisiä kehittämistarpeita. Keskustelut luovat systemaattisen rakenteen tarkastella toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. OPS-työn yhteydessä on Kareliassa rakennettu yhteiseurooppalaisia tutkinnon osia osana eurooppalaista yliopistoverkosto INVESTiä.
OPS-keskusteluun ja siihen liittyvän itsearvioinnin laatimiseen osallistuu koulutusten henkilöstöä, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Keskusteluissa sovitaan opetussuunnitelmiin tehtävistä muutoksista. OPS-arvioinneista koostetaan koko ammattikorkeakoulua koskeva raportti. Niissä havaitut kehittämistarpeet voivat myös käynnistää koko ammattikorkeakoulun yhteisen OPS-uudistuksen.
Tutkimus- ja oppimisympäristöjä uudistetaan systemaattisesti
Kareliassa hyödynnetään ja kehitetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Viime vuosina erityisenä kehittämisen kohteena ovat olleet digitaaliset oppimisympäristöt ja palvelut. Tulevaisuuden työ -hankkeessa on hankittu opetusteknologiaa, kehitetty tilojen ja teknologioiden pedagogista hyödyntämistä sekä edistetty työelämälähtöistä oppimisen muotoilua. Kareliaan on rakennettu digitaalista sisällöntuotantoa varten videoiden ja podcastien tuotantoon optimoidut studiot. Kehittäjäopettajat ovat toteuttaneet etä- ja hybridityöhön sekä yhteiskehittämiseen liittyviä kokeiluja uusia oppimisympäristöjä ja teknologioita hyödyntäen sekä toimineet opettajien kouluttajina ja vertaistukena. Tilojen ja teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa vaatii edelleen tukea ja opettajilta valmiutta rohkeisiin kokeiluihin. Henkilöstön tueksi onkin rekrytoitu erillinen opetusteknologia-asiantuntija. Oppimisympäristöjen ja uusien digitaalisten oppimisratkaisujen kehittäminen ovat tapa vastata haasteisiin, jotka liittyvät koulutuksen vetovoimaan, jatkuvan oppimisen laajentamiseen sekä väljästi asuttujen alueiden koulutustarpeisiin.
Jatkuva oppiminen laajenee suunnitelmallisesti
Jatkuvan oppimisen vahvistaminen on yksi Karelia2030-strategian keskeisistä valinnoista. Tavoitteena on profiloitua työyhteisöjen osaamisen laaja-alaiseksi kehittäjäksi sekä tuottaa joustavalla koulutuksella ja kumppanuusyhteistyön avulla ratkaisuja monimuotoistuvan työn ja työurien haasteisiin. Korkeakoulujen yhteistyöopinnot ovat laajentuneet tavoitteiden mukaisesti ja Karelian opinnot ovat olleet kysyttyjä muiden korkeakoulujen opiskelijoiden keskuudessa. Karelia on toteuttanut Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille merkittävän osan tietojenkäsittelytieteen kandidaattitutkinnon opinnoista. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat kehittyneet hyvin opiskelijarekrytointiin liittyvien opintojen osalta. Työelämän muutosten tueksi suunnattujen avoimen ammattikorkeakoulun opintojen laajentuminen ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla.
Jatkuvan oppimisen haasteisiin vastaamiseksi vuonna 2021 laadittiin vuosittain päivitettävä kehittämissuunnitelma, joka ohjaa jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämistä ja toiminnan priorisointia
| Vahvuudet | Kehittämiskohteet |
| Hyvin toimivat koulutuksen suunnittelun perusprosessit | Opettajien yhteissuunnittelun ja monialaisen yhteistyön vahvistaminen opetuksen suunnittelussa |
| INVEST-verkoston eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavien erikoistumisvuosien kytkeminen Karelian opetussuunnitelmiin | Jatkuvan oppimisen tarpeiden tasavertainen huomioiminen henkilöstöresursoinnissa |
| Säännöllinen opetussuunnitelmien arviointi ja päivittäminen koulutusten ja johdon välisenä vuorovaikutuksellisena prosessina |