Koulutuksen suunnittelulla on vahva yhteys strategiaan ja alueen työelämän tarpeisiin
Lapin ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu perustuu uudistettuun strategiaan, strategian mahdollistajiin sekä osaamisryhmien painotuksiin ja osaamiskärkiin, jotka on kuvattu osaamispyramideina. Auditointivierailulla vahvistui auditointiaineistosta saatu näkemys siitä, että koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään eri tavoin saatua tietoa työelämän osaamistarpeista, asiakas- ja opiskelijapalautteita sekä toiminnan arviointeja ja TKI-toiminnan tuloksia. Hyvä vuoropuhelu työelämän eri sidosryhmien kanssa vahvistaa työelämälähtöistä koulutuksen suunnittelua ja näkyy vahvuutena toteutuksissa. Auditointihaastatteluissa nousi kuitenkin esiin, että koska ammattikorkeakoulu on aktiivinen ja verkostoitunut toimija alueellaan, työelämälähtöisyyden vahvistamista koulutuksen suunnittelussa olisi mahdollista tehdä vielä entistä suunnitelmallisemmin kaikilla koulutusaloilla. Auditointiryhmä suosittelee, että ammattikorkeakoulu kehittää muun muassa yhteistyötapaamisista, opinnäytetöistä, harjoitteluista, työelämäjaksoilta ja alumneilta saatavan tiedon nykyistä järjestelmällisempää hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa.
Erinomaiseksi esimerkiksi työelämälähtöisestä koulutusten suunnittelusta auditointiryhmä nostaa asiakaslähtöisesti rakennetun joustavan Master School-toimintamallin, jossa mahdollistuu monialainen työelämäläheinen kehittäminen. Lisäksi osa tutkinto-ohjelmista ja opintokokonaisuuksista on suunniteltu aidosti monialaisiksi. Toimintamalli mahdollistaa joustavat ja yksilölliset opintopolut sekä tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
Kansainvälisyyden ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voisi hyödyntää nykyistä enemmän
Koulutusten kansainvälisyyttä on vahvistettu strategisilla valinnoilla, läpileikkaavana teemana osana opetussuunnitelmien kehittämistä sekä Global+ -ohjelmalla. Auditointihaastatteluiden perusteella korkeakoulussa on monipuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen, mutta niitä tunnistetaan ja hyödynnetään vielä melko vähän. Auditointiryhmä suosittelee, että kansainvälistymisen mahdollisuuksia selvitetään ja hyödynnetään järjestelmällisesti yhdessä alueen muiden toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi vieraskielisen opetuksen tarjontaa tulee lisätä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi.
Auditointiaineiston perusteella Lapin ammattikorkeakoulu on nostanut yhdeksi kehittämiskohteekseen jatkuvan oppimisen kehittämisen. Myös haastatteluiden perusteella jatkuvaa oppimista ollaan korkeakoulussa vahvistamassa laaja-alaisesti. Jatkuvan oppimisen kehittämissuunnitelmassa tutkintotavoitteisen koulutuksen opintopisteytetyt koulutukset on huomioitu osana jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tämä on hyvä lähtökohta jatkuvan oppimisen vahvistamiselle ja kehittämiselle, mutta vaatii vielä auditointiryhmän näkemyksen mukaan yhteiskehittämistä ja strategista suunnittelua sekä ajattelun laajentamista entistä asiakaslähtöisemmäksi. Auditointiryhmä suosittelee jatkuvan oppimisen strategisten tavoitteiden ja keskeisten kohderyhmien nykyistä selkeämpää määrittelyä ja hyödyntämistä jatkuvan oppimisen suunnittelussa.
Koulutusten ja opetuksen suunnitteluun ja seurantaan on selkeät prosessit
Lapin ammattikorkeakoulu on systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kehittänyt tavoite- ja tulosinformaation hyödyntämistä ja seurantaa koulutusten suunnittelussa. Korkeakoulussa koulutusten suunnittelu ja opetussuunnitelmien laadinta etenevät määritellyn prosessin ja vuosikellon mukaisesti. Osaamisaluejohtaja hyväksyy opetussuunnitelmat. Suunnitteluprosesseilla on erikseen määritellyt vastuuhenkilöt. Opetussuunnitelmaprosessissa on tarkasti kuvattu työelämärelevanssin vahvistaminen osana opetussuunnitelmatyöskentelyä. Osaamisperustaiset arviointikriteerit laaditaan niin, että ne tukevat osaamisen kehittymistä. Auditointihaastattelujen ja työpajasta saadun aineiston perusteella korkeakoulun henkilöstö on sitoutunut laatujärjestelmän mukaiseen prosessiin opetuksen suunnittelussa, ja prosessin käytännön toteutus on integroitunut yhteisölliseksi toimintamalliksi.
Lapin ammattikorkeakoulun tarjoamien tutkintojen kuvaukset vastaavat Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallista viitekehystä. Opiskelijoiden työmäärä määritellään ECTS-periaatteiden mukaisesti ja koulutuksilla on selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Vuonna 2020 päivitetyissä opetussuunnitelmissa osaaminen kuvataan työelämässä vaadittavana osaamisena. Auditointiaineiston perusteella Lapin ammattikorkeakoulussa osaamisperustaisuuden vahvistaminen on ollut järjestelmällistä viimeisen kuuden vuoden aikana ja se on kehittynyt entistä konkreettisempaan suuntaan ottaen huomioon eri kompetenssien yhdistämisen. Auditointiryhmä kannustaa osaamisperustaisten toimintamallien jatkuvaan kehittämiseen.
Lapin ammattikorkeakoulu on kehittänyt ja laajentanut erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa sekä digitaalisesti että kampuksilla. Auditointivierailulla auditointiryhmä vakuuttui kampuksella olevan ENVI-oppimisympäristön pedagogisen käytön suunnitelmallisuudesta ja tutkimusperustaisesta kehittämisestä. Auditointiaineiston ja -haastattelujen perusteella TKI-toiminnan nykyistä järjestelmällisempi integroituminen osaksi opetuksen prosesseja on tunnistettu mahdollisuudeksi kehittää ja monipuolistaa opetusmenetelmiä ja hyödyntää oppimisympäristöjä osaamistavoitteiden saavuttamisessa.
Opiskelijoiden osallistamiseen ja taiteelliseen toiminnan hyödyntämiseen tulee kiinnittää huomiota
Lapin ammattikorkeakoulun johdon mukaan korkeakoulu vastaa opiskelijoiden osallistamisesta koulutusten suunnitteluun ja kehittämiseen. Auditointihaastattelujen mukaan myös opiskelijakunta ROTKO on ottanut vastuuta opiskelijoiden osallistamisesta. Auditointiryhmä ei kuitenkaan saanut selkeää kuvaa opiskelijoiden osallistamisesta koulutuksen suunnitteluprosesseihin. Auditointiryhmä suosittelee, että korkeakoulu tunnistaa nykyistä paremmin, missä koulutusten suunnittelu- ja kehittämisprosesseissa ja opetussuunnitelmatyön eri vaiheissa opiskelijoiden osallistaminen on oleellista sekä miten ja kuinka paljon opiskelijoita prosessien eri vaiheissa osallistetaan. Opiskelijoita osallistettaessa korkeakoulun tulee varmistaa, että suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin osallistuu koulutusten eri toteutustavoilla opiskelevia opiskelijoita.
Auditointiaineiston ja auditointivierailun perusteella auditointiryhmä ei saanut selkeää näyttöä siitä, että taiteelliseen toimintaan pohjautuva suunnittelu olisi kiinteä osa koulutuksen suunnittelun prosesseja ja arkea. Auditointiryhmä suosittelee, että kuvataidekoulutuksen osaamista ja taiteellista toimintaa hyödynnetään nykyistä enemmän esimerkiksi monialaisten koulutusten suunnittelussa.