Karelia-ammattikorkeakoulun auditointi

Koulutustoiminnan arviointi- ja kehittämiskäytännöt kytkeytyvät osaksi Karelian yhteisiin ja kaikkia toimintoja koskeviin toimintatapoihin, joita on kuvattu luvussa 3. Ammattikorkeakoulun toiminnan arvioinnin käytäntöjä ovat

• palautejärjestelmät,
• toiminnan tulosten seuranta ja ennakointi,
• sisäiset arvioinnit sekä
• ulkoiset arvioinnit.

Yhteinen tilannekuva säännöllisellä tulosseurannalla ja monipuolisella arvioinnilla

Koulutustoiminnan tuloksia seurataan ja tuloksia ennakoidaan säännöllisesti osana Karelian tiedolla johtamisen käytäntöjä. Kareliassa on yli 10 vuoden ajan kehitetty Karelia-Vipunen –tietoportaalia. Alkuvaiheessa kehitystyö keskittyi erityisesti koulutustoimintaa palvelevaan tietotuotantoon, mutta on laajentunut ammattikorkeakoulun kaikkiin ydintoimintoihin sekä henkilöstö- ja taloustietoihin. Tiedontuotanto on hyvin pitkälle automatisoitua ja portaalia kehitetään jatkuvasti. Opintojen etenemisen seurantaportaalin kaupallistamisesta on tehty sopimus paikallisen ICT-yrityksen kanssa, joka kehittää portaalin pohjalta järjestelmää suomalaisten korkeakoulujen tarpeisiin.

Koulutusten taloutta ja toiminnan tuloksia arvioidaan kuukausittain Rapsa-raportoinnin yhteydessä. Rapsaan osallistuvat johtoryhmä ja esihenkilöt ja sen yhteydessä päätetään tarvittavista välittömistä kehittämistoimista. Karelia/TASO-sopimuksessa määriteltyjen kehittämistoimien etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kolmannesvuosittain. Vuositasolla toiminnan tuloksia arvioidaan johdon katselmuksessa. Koulutustoiminnan tuloksia arvioidaan sekä kokonaisuutena että jokaisen koulutusvastuun itsearvioinnin pohjalta. Johdon katselmusprosessin yhteydessä jokaisen koulutuksen ja hallinnon tiimin henkilöstön kanssa käydään palautekeskustelut ja niille annetaan myös kirjallinen johdon palaute edeltävän vuoden toiminnasta. Keskusteluissa paneudutaan menneen tarkastelun ohella myös kuluvan vuoden tilanteeseen sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Yhteisillä, säännöllisillä tapaamisilla on tärkeä merkitys yhteisen tilannekuvan rakentamisessa. Koulutusten henkilöstöllä on säännöllisesti kokouksia, joissa arvioidaan ja käsitellään ajankohtaisia asioita ja suunnitellaan tulevaa. Koulutuksen kehittämisryhmä kokoontuu kuukausittain käsittelemään toimintasuunnitelmassa määriteltyjä ja kulloinkin ajankohtaisia teemoja. Tulosseurannan pohjalta keskeisiksi kehittämiskohteiksi ovat nousseet ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisyn parantaminen ja tutkintotavoitteiden saavuttaminen.

Opiskelijapalautteessa pitkät aikasarjat

Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta useilla eri tavoilla. Jokaisella opintojaksolla opiskelijat voivat antaa kyseiseen opintojaksoon liittyvää palautetta. OPALA-lukuvuosipalautteessa kohteena on yksittäistä opintojaksoa laajempi ajanjakso. OPALA-palautekyselyissä vastaajina ovat 1., 2., 3. ja opintojen loppuvaiheen opiskelijat. Karelialla on OPALA-palautteesta kattava aikasarja vuodesta 1999 alkaen. Valtakunnallisessa AVOP-kyselyssä valmistuvat opiskelijat antavat koko opintoihinsa liittyvää palautetta. Lisäksi opiskelijat voivat antaa ja heitä rohkaistaan antamaan palautetta suoraan esim. opintojakson vastuuopettajalle tai verkossa avoimen palautekanavan kautta. Kaikkien palautteiden keräämisestä ja käsittelystä on erilliset ohjeistukset. OPALA- ja AVOP-palautteista laaditaan koko ammattikorkeakoulua koskeva palautteen palaute ja OPALA-palautteesta myös koulutuskohtaiset palautteen palautteet. Vuonna 2022 OPALA-palautteen pohjalta Karelian yhteiseksi kehittämiskohteeksi sovittiin suuren vastaajamäärän varmistaminen kaikissa koulutuksissa ja opiskelijaryhmissä. Vastausajan tiivistäminen, kyselyjen toteuttamisen vastuuttaminen opinto-ohjaajille ja opiskelijakunta POKAn kanssa toteutettu tehokas markkinointi varmistivat erittäin hyvän vastaajamäärän. Opiskelijatyytyväisyys (OPALA-palaute) oli erittäin hyvää ja ammattikorkeakoulun historian parasta.

Opintojaksopalautetta kerätään systemaattisesti jokaiselta opintojaksolta. Lukuvuonna 2022–2023 opintojaksopalautteen vastausprosentti oli 14,3 ja keskiarvo 4,36 (asteikolla 1–5). Opintojaksopalautteen osalta palautteen palaute -käytännöt ovat vaihtelevia. Näitä käytäntöjä kehitetään parhaillaan ja opintojaksopalaute on tarkoitus liittää osaksi opettajien tulosportaalia Karelia-Vipusessa.  Myös opiskelijakunta POKAn kautta tulee palautetta ja sitä käsitellään sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.  Palautteita hyödynnetään aktiivisesti koulutustoiminnan sekä opintojen toteutusten ja opetussuunnitelmien kehittämistyössä.

Laatupoikkeamiin puututaan läheisyysperiaatteella

Läheisyysperiaatteella on keskeinen merkitys Karelian laadunhallinnassa. Läheisyysperiaate tarkoittaa sitä, että asiat hoidetaan ja toiminnan kehittäminen tapahtuu niin lähellä niiden ilmenemistä kuin mahdollista. Esimerkiksi opintojaksojen opettajat ja eri toimintojen vastuuhenkilöt vastaavat omien opintojaksojensa ja oman työnsä kehittämisestä. Mikäli kehittämistyössä vaaditaan sellaisia ratkaisuja, joita yksittäinen työntekijä ei voi tehdä, hän välittää asian yksikön esihenkilön tai toiminnasta vastuussa olevan henkilön tehtäväksi. Jos tilanne vaatii koko ammattikorkeakoulua koskevia muutoksia tai linjauksia, asia siirtyy ammattikorkeakoulun kehittämisryhmien ja johdon vastuulle.

Opiskelijakunta POKAn kanssa yhteistyössä on rakennettu toimintamalli opiskelijakunnalle tulevien opiskelijapalautteiden käsittelyyn yhteistyössä Karelian henkilöstön kanssa. Yhdessä rakennettu toimintatapa on selkiyttänyt erityisesti yksittäisiin opettajiin liittyvien palautteiden käsittelyä.